Iso osa Suomeen tulleista maahanmuuttajista ei tiedä olevansa äänioikeutettuja vaaleissa. Se on tutkijoiden mukaan suurin syy ulkomaan kansalaisten pieneen äänestysprosenttiin kuntavaaleissa.
Uudenkaupungin kaupungin maahanmuuttajakoordinaattorina työskentelevä Lea Myllymäki on tänä keväänä neuvonut useamman kerran asiakkailleen kuntalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä käynyt läpi myös kuntavaaliasioita.
– Suurin osa maahanmuuttajista ei tiedä olevansa äänioikeutettuja. Muutamat ovat kuitenkin suoraan kysyneet siitä minulta. Kysyjät ovat sellaisia, jotka ovat asuneet jo hieman kauemmin Suomessa, Myllymäki kertoo.
Vaikka vaaleista on tarjolla tietoa oikeusministeriön vaalit.fi-sivuilla yli 30 kielellä, niin silti tieto äänioikeudesta ei saavuta kaikkia ulkomaalaisia. Kotiin yleisimmin lähetettävä tieto äänioikeudesta on vain suomeksi ja ruotsiksi, mutta Digi- ja väestötietovirasto lähettää tietoa myös englanniksi. Henkilö, jolla on oleskelulupa ja kotikunta 51 päivää ennen kuntavaaleja, on äänioikeutettu.
– Jos esimerkiksi Fatima on muuttanut Suomeen oleskeluluvalla joulukuussa ja hän on käynyt rekisteröitymässä Digi- ja väestötietovirastossa siten, että kotikunta on ollut vaikka tammikuun alusta alkaen Uusikaupunki, niin hän olisi ollut äänioikeutettu jo kuntavaalien alkuperäisen aikataulun äänestyspäivänä Uudessakaupungissa, Myllymäki kuvailee.
Osa Myllymäen asiakkaista on hyvinkin perillä Suomen vaalijärjestelmästä, mutta suurin osa ei.
– Aika harva ylipäätänsä kysyy minulta kuntavaaleista. Monessa maassa, josta Uuteenkaupunkiin on tultu, ei vaaeja järjestetä lainkaan tai ne ovat tarkoitettu vain joillekin rekisteröityneille äänestäjille. Tästä syystä äänestäminen on monelle vierasta.
– Mielipiteen vapaus on vaikea asia ja joskus asiakkaani jopa pelkäävät tulla sosiaalitoimeen ja luokseni, koska olemme viranomaisia. He pelkäävät, että menettävät oleskelulupansa, jos tulevat kysymään meiltä neuvoja, Myllymäki lisää.
Dima Al-Bazi on muuttanut perheensä kanssa Irakist Suomeen 15-vuotiaana. Nyt 19-vuotias Novidan lähihoitajaopiskelija on ensimmäistä kertaa äänioikeutettu.
– Olen perillä kuntavaalien tarkoituksesta ja siitä, että omalla äänellään voi oikeasti yrittää vaikuttaa oman kotialueensa asioihin, Al-Bazi kertoo.
Hän on viihtynyt Uudessakaupungissa hyvin ja aikoo jossain vaiheessa hakea Suomen kansalaisuutta. Sitä ennen hän haluaa kuitenkin valmistua ja saada oman alan työpaikan.
Kuntavaaleista hän on puhunut perheensä ja tuttaviensa kanssa jonkin verran ja Al-Bazi on toiminut myös tulkkina tutuilleen, jotka eivät puhu yhtä hyvää suomea kuin hän.
– Vaalien siirrosta tiedottaminen oli aluksi vähän sekavaa, mutta aion mennä äänestämään, vaikka vaalit siirtyivätkin keväältä kesäkuulle. Osa vaaliohjeista on käännettävä suomesta englanniksi ja siitä vielä kolmannelle kielelle, siinä välissä viestin merkitys saattaa muuttua, joten olen auttanut muita tiedon etsinnässä, Al-Bazi lisää.
Al-Bazi aikoo ennen äänestyspäätöstään käydä läpi puolueiden vaaliteemoja ja valita ehdokkaansa tarkkaan.
– En tunne ehdokkaita, joten taustatöitä on tehtävä. Toivon, että muutkin tutustuvat ehdokkaiden kantoihin ennen äänestämistä, Al-Bazi kertoo.
Erityisesti Al-Bazi toivoo, että kuntavaaleissa valtuustoon valitut käyttäisivät aikaa nuorten ja lasten asioiden hoitamiseen.
– Täällä ei esimerkiksi ole nuorille tapaamispaikkoja ja sen takia moni lähtee Turkuun tai Poriin. Olisihan se kiva, jos nuoret voisivat hengata myös Uudessakaupungissa, Al-Bazi huomauttaa.
Fakta
Äänestysoikeus ja kuntavaalit
Suomen, muun EU-valtion, Norjan tai Islannin täysi-ikäinen kansalainen on oikeutettu äänestämään.
Lisäksi kotikunta on oltava kyseinen kunta viimeistään 51. päivänä ennen vaalipäivää.
Lisäksi vaaditaan, että on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Kuntavaaliehdokkaaksi voi ruveta, jos on äänioikeus kuntavaaleissa.
Ehdokkaillakin on oltava kahden edeltävän vuoden ajalta kotikunta Suomessa.
Äänioikeus ja ehdokkuus kuntavaaleissa on sidottu asianomaisessa kunnassa asumiseen.
Siten esimerkiksi pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa, vaikka ovatkin Suomen kansalaisia.
Kuntavaalien äänioikeutta ei voi menettää muutoin kuin muuttamalla pysyvästi ulkomaille.
Lähde: Oikeusministeriö
Information on the 2021 Municipal elections
Information on the 2021 municipal elections
Finland is divided into self-governing municipalities.
Each municipality is responsible for many of the decisions that concern its residents.
The highest decision-making municipal body is the municipal council, which is elected by its residents.
The members of the council, or councillors, are elected in municipal elections for four-year terms.
The next municipal elections will be held Sunday, 13th of June 2021.
In municipal elections citizens of other countries may vote and stand as candidates.
Voting in Finland is voluntary.
You may vote in municipal elections if you are a citizen of Finland, another EU member state, Iceland or Norway.
To vote you have to be at least 18 years old on election day.
To vote you have to have a municipality of residence in Finland.
You have to had a municipality of residence in Finland continuously for at least two years.
If necessary, you can check your municipality of recidence from the Digital and Population Data Services Agency.