Uudenkaupungin rata on valmis lähijunaliikenteelle

0
Lähijunaliikenne voitaisiin käynnistää vanhalla kalustolla, jota on vapaana.

Uudenkaupungin rata on teknisesti siinä kunnossa, että henkilöjunaliikenne voitaisiin periaatteessa käynnistää vaikka huomenna.

– Uudenkaupungin radalla kulkee vain neljä tavarajunaa vuorokaudessa. Ratakapasiteettia on siis runsaasti, lähijunaliikenneasiantuntija Aarne Alameri totesi Varsinais-Suomen liiton järjestämässä Paikallisjunaliikenne-webinaarissa tiistaina. Kohtaamispaikkojakin on valmiina: Mynämäessä ja Raisiossa.

VR:n asiantuntijat ovat antaneet ymmärtää, että radan kunto ei vielä mahdollista henkilöjunaliikennettä. Johtaja Markku Nummelin Väylävirastosta kiistää käsityksen:

– Jos rata kestää tavarajunat, kestää se henkilöjunaliikenteenkin. Henkilöjunat eivät ole niin raskaita, hän totesi.

Alameri korosti, että jo nyt lähijuna olisi nopein liikennöintimuoto Turun ja Uudenkaupungin välillä.

– Radan perusparannus siintelee joidenkin vuosien päässä, jolloin nopeutta voitaisiin vielä nostaa ja juna olisi ehdottomasti nopein kulkuväline.

Paikallisjunaliikenne-webinaari vahvisti, että lähijunaliikennettä suunnitellaan Varsinais-Suomeen nyt tosissaan. Markku Nummelin Väylävirastosta kertoi, että tekninen selvitys on valmistumassa maaliskuun loppuun mennessä ja sen jälkeen alkavat alueelliset selvitykset, joista loppukooste laaditaan marraskuussa 2021. Jatkoselvityksessä on osakokonaisuuksina ovat infra ja kapasiteetti, maankäyttö sekä liikenne, hankinta ja palvelut. Selvitettäviä alueita on seitsemän, joista Varsinais-Suomi on yksi.

Ely-keskuksen yksikönpäällikkö Hanna Lindholm toi esille, että toimivaltakysymys tässä asiassa on edelleen epäselvä. Fölin seudullisen joukkoliikenteen johtaja Sirpa Korte huomautti, että Föli on mielellään mukana yhteistyössä lähijunaliikenteen suhteen, mutta muistutti, ettei Föli kata maantieteellisesti koko maakuntaa.

Korte tarjosi lähinnä markkinoinnin ja lippujärjestelmien asiantuntijuutta lähijunayhteistyöhön.

– Lippujärjestelmän pitää toimia saumattomasti yhteen ja paikallisjunapysäkeiltä pitää olla hyvät liikenneyhteydet eteenpäin, hän summasi.

Asiantuntija Antero Alku esitteli, miten vähän lähijunaliikenne kaipaisi lopulta rakentamista. Asemapaikkasuunnittelussa lähtökohtana on ollut tunnin vuoroväli.

– Asemapaikkojen toteutettavuus on Varsinais-Suomessa hyvä. Vakiorakenteiden kustannus on 100 000–150 000 euroa, jos seisakkeet toteutetaan vanhojen ratapaikkojen pohjalle.

Laituriratkaisut vaihtelisivat paikan mukaan. Väliseisakkeilla laiturin pituus voisi olla vain kuusi metriä. Alkun mukaan VR:llä on vapaita junia, joilla lähijunaliikenne voitaisiin käynnistää.

Alameri esitteli webinaarissa myös uusia kalustovaihtoehtoja, kuten duoraitiojunat, jotka kulkisivat raitioteillä ja junaraiteilla.

–Duoraitioliikenteen ideana on, että yhdistetään lähijunaliikenne ja raitioliikenne yhdeksi liikennemuodoksi, jolloin vaihtamisen tarve poistuu ja matkaketjut sujuvoituvat.

Hän muistutti, että joukkoliikenne ei ole pelkkä rahareikä, vaan mahdollisuus tehdä ilmastotekoja. Ruotsissa on tämänsuuntaisten poliittisten päätösten seurauksena raideliikenteen osuus kasvanut merkittävästi.

– Ruotsissa raideliikenteen kasvu perustuu nimenomaan lähijunaliikenteeseen. Kaukoliikenteen ja kansainvälinen liikenne ovat pysyneet ennallaan.

Hän korosti pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, jossa palvelua tuotetaan vähintään vuosikymmenen ratkaisuilla.

– Näin ihmiset voivat valita asuinpaikkansa liikenneratkaisujen perusteella.

 

 

Vainio: Lähijunaliikenne tärkeää tunnin junalle

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio korosti webinaarissa, että liikennejärjestelmien on oltava kunnossa.

– Tunnin juna on maakunnan ykköshanke, mutta mitä paremmin liikennejärjestelmät toimivat, sitä todennäköisemmin saadaan volyymia tunnin junaan. On tärkeää, että tunnin junan rinnalla kehitetään lähijunaliikennettä.

Vainio myönsi, että henkilöjunaliikenteen käynnistämisessä on riski Uudenkaupungin kannalta. Kun työmatka Turun seudulta Uuteenkaupunkiin sujuu nopeasti ja helposti, muuttokynnys Uuteenkaupunkiin kasvaa.

– Ihmiset eivät enää ole niin valmiita muuttamaan työpaikan perässä, sen vuoksi liikennejärjestelmien toimivuus on tärkeää. Työmatkaan ei saa kulua kohtuuttomasti aikaa.

– Ei liikenneyhteyksiä kuitenkaan sen vuoksi voida pitää nykyisellään, että Uudessakaupungissa olisi pakko asua. Meidän pitää kehittää kaupunkia niin, että täällä halutaan asua, Vainio totesi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here