Blasieholmankadulle suunnitellaan ryhmärakentamista

0
Aleksandr Barabanovin kilpailuehdotuksessa Blasieholmankadulle nousisi vaalea Duo-nimeä kantava kokonaisuus.

Blasieholmankadulle valmistellaan ryhmärakentamisen periaatteella tehtävää puista kerrostaloa. Hankkeen takana on yhteisölliseen asuntotuotantoon keskittynyt Kotios sekä rakennusyhtiö Varpe. Tarkoituksena on, että kerrostalon tulevat asukkaat osallistuisivat talon suunnitteluun ja toteutukseen jo varhaisessa vaiheessa.

Käytännössä asukkaat päättäisivät, miten he haluaisivat perustamansa osuuskunnan omistamassa ja rakennuttamassa talossa asua ja paljonko he olisivat valmiita siitä maksamaan.

– Kotiosin asumismuotoilun mallia ja siihen liittyvää digipalvelua kokeillaan ensimmäistä kertaa juuri Uudessakaupungissa. Palvelu on vielä kehitysvaiheessa ja sitä kautta haemme yhdessä yhteisiä menetelmiä hankkeen toteuttamiseksi, Kotios-palvelumestari, kaarinalainen yrittäjä Veli-Pekka Rajala kertoo.

Käytännössä asukkaat voisivat vaikuttaa esimerkiksi tulevan taloyhtiön hallintamuotoon, rahoitusmalliin, rakennusmateriaaleihin ja lämmitysratkaisuihin. Sitä kautta asukas vastaisi valinnoillaan myös asumisen tulevista kustannuksista.

– Tällä hetkellä kiinnostuneita on kourallinen, mutta jos saamme 15–20 ryhmärakentamisesta kiinnostunutta perhettä tai yksinasujaa mukaan, niin rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuoden alusta. Rakennusyhtiö Varpen omistama tontti on varattu meille ja jos tulevat asukkaat niin päättävät, voisi tehdasvalmisteisista puumoduuleista koottava talo valmistua nopeastikin. Parhaimmillaan uudet asukkaat pääsisivät muuttamaan jo ensi vuoden syksyllä, Rajala kuvailee.

Uusikaupunkilaislähtöinen Rakennusyhtiö Varpe on jo pitkään omistanut Kaupunginlahden pohjukassa olevan tontin. Varpe Oy toimii hankkeen rakennuttajana ja Kotiosin Rajala vastaa asukkaiden saamasta palvelusta.

– Varpe on aiemminkin yrittänyt rakentaa tontille, mutta hankkeet ovat kariutuneet. Kaupungissa on vanhempaa asuntokantaa, jossa neliöhinnat ovat tuhannen euron molemmin puolin. Uudessa rakentamisessa neliöhinnat ovat selkeästi korkeammat ja arvokkaammat uudet asunnot eivät käy siksi oikein kaupaksi. Uudessakaupungissa on siis haasteellinen markkinatilanne, Rajala lisää.

Rajala näkee, että osuuskuntarakentaminen tai osallistava asuntotuotantorakentaminen olisi vaihtoehto omistus- ja vuokra-asumisen välissä. Asukkaat saisivat päättää itse, onko taloyhtiöstä mahdollista lunastaa asuntoja itselleen vai ei.

– Hyvin pienellä alkuinvestoinnilla, tässä tapauksessa 10–15 prosentin omarahoituksella, pääsee mukaan rakennushankkeeseen, jonka rahoitusta on takaamassa Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara. Osuuskuntarakentamisessa asuntoa voisi vuokraa maksamalla halutessaan ostaa vähitellen itselleen. Tämä takaa omistusasumista myös heille, joilla on käytössään vain pieni alkupääoma, Rajala summaa.

Asukkaita osallistetaan ryhmärakentamisen konseptissa alusta saakka. He saavat muun muassa päättää siitä, tuleeko talon yläkerroksiin yhteinen saunatila tai vaikkapa jumppasali. Haluavatko asukkaat investoida esimerkiksi aurinkoenergiaan?

– He voivat myös vaikuttaa siihen, maksimoidaanko tontin rakennusoikeus vai haetaanko väljyyttä. Tehdäänkö modernin vai perinteisen näköistä lopputulosta, Rajala listaa.

Uudenkaupungin kohteesta järjestettiin kilpailu virolaisille arkkitehtiopiskelijoille ja lopputuloksena oli 13 erilaista ehdotusta. Niitä käytetään virikekuvina hankkeesta kiinnostuneiden asukkaiden kanssa. Yksikään ehdotuksista ei kuitenkaan sellaisenaan etene vielä rakennusvaiheeseen, vaan niistä valitaan parhaat ominaisuudet jatkokehittelyyn.

– Järjestämme asukkaille erilaisia työpajoja, joissa pohditaan esimerkiksi ekologisuutta ja energiatehokkuutta. Suunnitelmaa viedään eteenpäin, kunnes saadaan rakennuslupatasoiset kuvat ja käynnistetään lupaprosessi, Rajala summaa.

Fakta
Ryhmärakentamishanke U:gissa

Osoite: Blasieholmakatu 5
Rakennusoikeus: 2800 kerrosneliötä
Tarve: 15–20 sitoutuneelle taholle
Asuntojen keskikoko: 50–60 neliötä
Rakennukseen tulee myös yhteisiä tiloja, esimerkiksi sauna, jumppatilat tai verstas.
Jos kiinnostusta on enemmän, samalle tontille tehdään kaksi taloa.

Fakta
Ryhmärakennuttamislaki

Ryhmärakennuttamislaki astui voimaan 2015.
Ryhmärakentamisen osallistumismaksu saa olla korkeintaan 100 euroa asuinneliötä kohden.
Osallistumismaksun lisäksi keneltäkään ei ennen ryhmärakennuttamissopimuksen tekemistä saa periä muita maksuja.
Konsulttialoitteisessa ryhmärakennuttamishankkeessa osallistumismaksuina kerättyjä varoja ei saa käyttää ennen kuin ryhmärakennuttamissopimus on tehty.
Jos jonkun osallistuminen hankkeeseen peruuntuu ennen ryhmärakennuttamissopimuksen tekemistä tai jos hanke sitä ennen raukeaa, on osallistumismaksu maksettava takaisin.
Jos ryhmärakennuttamissopimus tehdään, osallistumismaksu on luettava osaksi maksajan hankkiman asunnon hankintakustannusten maksua.
Lähde: Finlex

Virolaisen arkkitehtiopiskelija Georgy Karyagin Module house -suunnitelma on yksi kolmestatoista kilpailutyöstä, joita käytetään lopullisen rakennuksen virikekuvina.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here