Enemmistö kotihoidon työntekijöistä yhä ilman koronarokotetta

0
Kotihoidon sairaanhoitaja Hille Sihvo-Mäkelä on lähdössä kotikäyntikierrokselle.

Koronavirus levisi tänä keväänä ensimmäistä kertaa myös kotihoidon asiakkaisiin. Koronatilanne on kaupungissa tällä hetkellä niin paha, että jokainen kotihoidon kontakti toisen henkilön kanssa vaatii suojautumista mahdollisen korona-altistuksen takia.

– Olemme ottaneet asiakkaistamme paljon koronanäytteitä ja jokaisen asiakkaan tuloksia odotetaan parasta toivoen. Enemmistö kotihoidon työntekijöistä on vielä rokottamatta ja se luo painetta, koska työvuoron aikana on useita kohtaamisia. Kaupungissa kuitenkin edetään THL:n rokotusjärjestyksen mukaan, Uudenkaupungin läntisen kotihoidon alueen palveluesimies Mervi Huiskala kertoo.

Koronan uhka tarkoittaa kotihoidon työssä sitä, että suojaimia käytetään jatkuvasti. Ennen koronaa suojaimia käytettiin vain tarpeen vaatiessa.

– Tämä koskee sekä asiakastilanteita että taukotilassa työkavereiden kesken olemista. Asiakastilanteissa kotihoidon asiakas ei ole suojautunut, mutta työkaveri on. Kotihoidon asiakaskäynnillä voi olla läsnä myös muita perheenjäseniä tai omaisia, jotka eivät ole suojautuneet koronan varalta. Yritämme kuitenkin ohjeistaa heitäkin suojautumisessa, Uudenkaupungin kotihoidon palveluyksikön esimies Briitta Lehtilä kertoo.

Kotihoidon iäkkäitä asiakkaita yritetään suojata myös sillä, että heille tarjotaan aiempaa enemmän palveluita kotiin, jotta palveluiden luokse ei tarvitsisi erikseen lähteä.

– Joidenkin asiakkaiden kohdalla toteutetaan videopuheluja kaukana asuville omaisille. Suunnitelmissa on, että ottaisimme kotihoidon etäkäynnit käyttöön ensi syksyn aikana, Lehtilä kertoo.

Lehtilä korostaa, että etäkäynneillä ei ole tarkoitus korvata kaikkia asiakkaan luokse tehtäviä käyntejä.

– Niiden avulla voidaan kysyä esimerkiksi sitä, onko asiakas muistanut syödä tai ottaa lääkkeensä. Näin voidaan hoitaa etänä niin sanottuja tarkastuskäyntejä. Asiakkaalla on myös mahdollisuus ottaa yhteyttä hoitajaan. Tablettien avulla asiakas näkee hoitajan kasvot samalla, kun pidetään yhteyttä, Lehtilä selventää.

Kotihoidossa on porrastettu työhöntuloaikoja ja ruokataukoja. Jos joku on käynyt taukotilassa ilman maskia, niin siitä pidetään kirjaa, jotta mahdolliset altistumiset olisi helpompi jäljittää. Varotoimenpiteistä huolimatta myös kotihoidon henkilökunnassa on ollut korona-altistumisia.

– Hyvin vähäisissäkin flunssaoireissa otetaan yhteyttä esimieheen ja käydään koronatestissä. Tämä on lisännyt poissaolopäiviä ja sijaisten saaminen on vaikeaa. Olemme saaneet kultaiseksi avuksi meiltä jo eläköityneitä työntekijöitä, kotihoidon itäisen alueen palveluesimies Maria Kalliola toteaa.

Kun pandemia runsas vuosi sitten saapui kaupunkiin, oli kotihoidon suunnitelmissa minimoida asiakkaan luona käyvien hoitajien määrä.

– Mutta melko nopeasti havaitsimme, että emme pysty toteuttamaan tällaista toimintaohjetta. Jokainen työntekijän altistuminen on poissaolo meidän vahvuudestamme. Pandemian alussa saimme lisäapua kaupungin muista yksiköistä. Lisäavulla saimme aluksi hoidettua esimerkiksi lisääntynyttä kauppapalvelun tarvetta. Nyt kaupat pystyvät jo itse vastaamaan kauppapalvelun kysyntään, Kalliola lisää.

Kotihoidon asiakkaiden päivätoiminta on koronan takia tauolla kokonaan ja säännöllisesti toteutuneiden intervalli- eli vuorohoitojaksojen mahdollisuudet ovat vähentyneet huomattavasti.

– Se on vaikuttanut asiakkaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Hyvin monelle asiakkaalle kotihoidon työntekijä on ainoa kodin ulkopuolinen kontakti. Aikaisemmin asiakkaat saivat mielekästä sisältöä päiviinsä kodin ulkopuolisilla asioilla, mutta nyt yritämme lisätä näitä ihan tavallisiin asiakaskäynteihin, kotihoidon keskusta-alueen palveluesimies Sari Mykrä toteaa.

Fakta
Kaupungin kotihoito

Kaupunki on jaettu kolmeen eri kotihoitoalueeseen, joissa työskentelee oma henkilökunta.
Esimerkiksi keskustan alue kattaa kaupungin ruutukaava-alueen ja Sorvakkokodin.
Keskustassa on 21 kotihoidon työntekijää ja noin 80 asiakasta.
Työntekijät tekevät keskusta-alueella yhteensä 100 kotikäyntiä päivässä.
Kotihoito järjestää ikääntyneiden kuntalaisten tarvitsemat kotihoidon sekä kotisairaanhoidon palvelut.
Sen tarkoituksena on turvata ja mahdollistaa ikäihmisen kotona asuminen.
Kotihoitohenkilöstö avustaa, hoitaa ja tukee silloin, kun asiakkaan omat voimavarat eivät riitä itsestä huolehtimiseen.
Palvelun tarve voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista.
Asiakkuus voi alkaa omalla tai läheisen yhteydenotolla tai esimerkiksi sairaalan, terveyskeskuksen tai Kuunarin kautta.
Arviointikäynnillä suunnitellaan kotihoidon palvelut sekä tukipalveluiden tarve.
Lähde: Uudenkaupungin kaupunki

Asiakaskysely: Yli puolet tyytyväisiä saamaansa kotihoitoon

Kotihoidon asiakkaille toteutettiin alkuvuodesta asiakastyytyväisyyskysely. Sen mukaan yli 56 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä kotihoitoon. Asiakkaat kiittivät erityisesti hyvästä hoidosta ja kertoivat, kuinka kotihoidon käynnit olivat päivän kohokohtia. Monet nostivat esille myös sen, että kotihoitajat mahdollistavat kotona asumisen. Kotihoidon hoitajien koettiin olevan ystävällisiä ja avuliaita.

Kyselyn perusteella kotihoidon kehittämiskohteeksi valikoitui omaishoitajuuden syventäminen sekä hoitajien välittömän työajan ja läsnäolon lisääminen asiakkaille.

Osa kotihoidon asiakkaista seuraa lähes päivittäin koronauutisointia ja kotihoidon työntekijät ovat tiedottaneet asiakkaita kirjallisilla tiedotteilla tärkeimmistä koronaohjeista.

– Toki asiakaskäynneillä asioista puhutaan ja keskustellaan. Annamme ohjausta asiakkaille ja heidän omaisilleen, Uudenkaupungin kotihoidon palveluyksikön esimies Briitta Lehtilä lisää.

Kotihoidon itäisen alueen palveluesimies Maria Kalliola muistuttaa, että jokaisen omaisen, ystävän ja tuttavan tekemä puhelinsoitto tai vaikkapa lähetetty postikortti tuo ikääntyneelle ihmiselle iloa päivään.

– Kannustamme kaikkia olemaan luovia ja pitämään yhteyttä läheisiinsä, Lehtilä vinkkaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here