Janhuanniemestä on ollut moneksi–Laidunmaasta sahateollisuuteen ja voimalaitoksesta puolustusvoimiin

0
Janhuan saha meren suunasta kuvattuna 1920-30-luvulla. Vasemmalla puunjalostustehdas, oikealla voimalaitos.

Uudenkaupungin museo on julkaissut Youtube-kanavallaan Mari Jalavan luennon Janhuanniemen monipuolisesta historiasta.

Tuon historian voidaan katsoa alkavan sahateollisuudesta. Sitä ennen Janhuaa oli Jalavan mukaan käytetty lähinnä laidunmaana.

– Alue heräsi henkiin 1800-luvun viimeisinä vuosina, kun kaupunki vuokrasi Janhuanniemen yhtiölle, joka perusti sinne sahan, Jalava selitti.

Pääosin merikapteenien omistuksessa ollut Janhuan Höyrysaha Oy rekisteröitiin vuonna 1899.

– Tämä niin sanottu vanha saha toimi höyrykoneen voimalla. 

Sahalle, konttoriin ja lautapihalle saatiin sähkövalot jo ennen kaupungin oman sähkölaitoksen perustamista. Valaistuksesta pääsi nauttimaan useampi kymmenen työntekijää.

– Vuonna 1900 sahalla oli töissä itse sahauksessa noin 25 työntekijää, lautojen tapuloinnissa ja ulkotöissä kuusi. Naisia sahalla oli myös töissä, koska he olivat erityisen käyttökelpoisia kevyempien ripojen kantamisessa ja kuljettamisessa.

Työntekijöitä tarvittiin myös esimerkiksi tukkien uittoon.

– Puutavaraa hankittiin Lokalahdelta, Varanpäästä, Heikkalanpäästä, Vohdensaarelta, Haukharjasta. Tuotteita myytiin tuohon aikaan pääasiassa Tanskaan, Englantiin, Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Espanjaan.

Niemen rannoista tehtiin tasaisia hyödyntämällä sahausjätteenä saatuja puuripoja.

– Niitä puuripoja näkyy yhä siellä rannoilla joko pohjalla, tai sitten sojottavan reunoilta ulospäin.

Vuonna 1919 Janhuan Höyrysaha Oy:n otti haltuunsa vasta perustettu Janhua Oy. Torsten Leision johtaman yhtiön omistajat olivat pitkälti samoja kuin Uudenkaupungin Laiva Oy:n omistajat.

– Uusi yhtiö rakennutti Janhualle vuosien 1920 ja 1921 aikana betoniset rakennukset puunjalostustehtaalle ja voimalaitokselle. Tuotantomäärät lisääntyivät ja kauppaa tehtiin yhä paljon ulkomaille.

Puunjalostustehtaassa valmistettiin ikkunoita, sisäovia ja esimerkiksi tuhansia pulpetteja yleistyvän kansakoululaitoksen tarpeisiin. Parhaimmillaan pelkkä puunjalostus työllisti noin 70 ihmistä, ja panostukset olivat sen mukaisia.

Yhtiön rakennuttama puuimukaasulla toiminut voimalaitos tuotti sähköä sahan lisäksi myös esimerkiksi Kalantiin ja Uuteenkaupunkiin, jonka oma sähkölaitos ei 1920-luvulla enää riittänyt kaupungin tarpeisiin.

Sähköntuotannon sivutuotteena syntyi suuria määriä tervaa, josta tehtiin pikeä. 1930-luvulla toiminta kuitenkin päättyi.

Janhuan alue siirtyi rakennuksineen Puolustusvoimien haltuun vuonna 1939, käytyään sitä ennen helsinkiläisen Tolfvan Oy:n omistuksessa. Miinapaja työntekijöineen siirrettiin Helsingistä Janhualle.

– Jopa puolet koko Suomen sotien aikaisista miinoista tehtiin tai koottiin Janhualla.

Miinapajan toiminta siirtyi 1940-luvun puolivälissä pääosin Turkuun. Janhualle puolestaan siirrettiin Valtion metallitehtaan veneveistämö.

– Entisessä puunjalostustehtaassa valmistettiin puuveneitä, ja entisessä voimalaitoksessa alumiini- ja rautaveneitä. 

Veistämö tunnettiin Jalavan mukaan erityisesti alumiinisista tai rautaisista varppaajista, eli uittoveneistä. Muunkinlaisia veneitä tehtiin, ja tilausten hiipuessa loppuaikoina jopa joulukuusenjalkoja.

– Janhuan alue luovutettiin taas vuodesta 1951 alkaen puolustusvoimille. Vastineeksi Valmet Oy sai Puolustusvoimilta alueita Katajanokalta Helsingistä.

Janhualle sijoitettiin joulukuussa 1952 Turun rannikkotykistörykmentti 2 ja sen toinen patteristo sekä moottoroitu patteristo.

– Varusmiesvahvuus oli noin 150. Puunjalostustehtaasta tehtiin kasarmi- ja keittiötilat.

Pienellä kasarmialueella ei voitu juuri tehdä ammuntoja tai tykistöharjoituksia, eikä Puolustusvoimilla ollut intoa investoida alueeseen, jolta puuttuivat laajenemismahdollisuudet.

– Alokkaiden kouluttaminen päättyi Janhualla jo 1968. Samaan aikaan Janhualle siirtyi aliupseerikoulutus, mutta vuonna 1979 se siirtyi Raumalle. Vuonna 1984 myös esikunta siirtyi Raumalle. Alue jäi vielä Puolustusvoimille, ja siitä tuli laivaston ja sotilaspiirin varastoalue.

Janhua palautui kaupungille vuonna 1990. Sahanaikaiset puunjalostamo- ja voimalaitosrakennukset päätettiin säästää, mutta muuten alueelle ryhdyttiin suunnittelemaan asuinaluetta.

– Puunjalostustehdas ja voimalaitos päätettiin suojella, ja myytiin yksityishenkilölle vuoden 1999 aikana. Saman vuoden lopussa tiloihin avautui suuri orkideanäyttely Janhuan orkidearanta . Rakennukset ovat yhä samoilla omistajilla. Voimalaitos on parhaillaan vuokrattuna paikalliselle moottoripyöräharrastajaporukalle.

Yksi Janhuan monista vaiheista koskee Janhuaniemen ja kaupungin välisen asuinalueen kehittymistä.

– 1970-luvulta lähtien Janhuan asuinaluetta ryhdyttiin kaavoittamaan kerros- ja rivitaloalueeksi.

Asemakaava hyväksyttiin vuonna 1975, jolloin päätettiin, että Janhuan alueen kadut nimetään purjelaivan osien mukaan.

Janhuanniemen asemakaava vahvistettiin 2007 kaupungin järjestettyä aiheesta arkkitehtiopiskelijoille ideakilpailun.

– Ensimmäinen talo Janhuanniemen alueelle valmistui keväällä 2010, Jalava päätti.

Ossi Nyström

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here