– Olen työskennellyt metsänhoidon parissa jo 30 vuotta ja päättyneenä talvena syntyneet lumituhot ovat pahimmat, mitä olen omalla toimialueellani koko urani aikana nähnyt, kuvaili Lounametsän metsäasiantuntija Markku Haapaniemi.
Tykkylumen eli puiden latvuksiin ja oksille kasaantuneen raskaan lumikerrostuman aiheuttamia metsätuhoja esiintyy erityisen paljon Uudenkaupungin ja Kalannin alueella, eli alueella, missä lumesta ei yleensä ole puustolle suurta haittaa.
– Lisäksi syyskuinen Aila-myrsky teki suurta tuhoa juuri näissä samoissa metsissä, joten paikallisten metsänomistajien ja metsäammattilaisten vinkkelistä mennyt syksy- ja talvikausi on ollut todella poikkeuksellinen joka suhteessa, lisäsi Haapaniemi.
Niin syksyisen myrskyn kuin tykkylumen aiheuttamia metsätuhoja korjataan alueella yhä. Tammikuussa satanut runsas lumi hidasti osaltaan korjuutöiden etenemistä.
– Vaarana on, että metsiin jää runsaasti vaurioituneita puita ja tämä todennäköisesti näkyisi sekä tulevana että sitä seuraavana kesänä metsätuhoa aiheuttavien hyönteisten määrän räjähdysmäisenä kasvuna, arveli Haapaniemi.
Kaatuneet ja vaurioituneet puut onkin syytä korjata pois mahdollisimman nopeasti.
– Jokaisen metsänomistajan on nyt syytä käydä vilkaisemassa, miltä siellä omassa metsässä näyttää. Tykkylumi on katkonut puita ja puiden latvoja jopa hyvin tiheäkasvuisissa metsissä, joten vahinkojen laajuuden pystyy kartoittamaan vain paikan päällä. Ja, jos itse ei pysty korjaamaan puita pois, niin sitten on otettava yhteyttä ammattilaisiin. Myös me täällä metsänhoitoyhdistyksessä autamme tarvittaessa, kertoi Haapaniemi.
Tykkylumen aiheuttamat vauriot keskittyvät kuusipuissa pääsääntöisesti puiden latvoihin.
– Jos kuusesta on katkennut 2 – 4 metriä latvasta, niin puu saattaa hyvinkin jäädä henkiin, se voi kasvattaa jopa uuden latvan. Mutta yhtä kaikki, katkennut runko on altis tuhohyönteisille, joten näiden puiden poistamista on syytä harkita, etenkin, jos vaurioituneita kuusia on runsaasti. Pitää myös muistaa laki metsätuhojen torjunnasta. Jos kaatuneita tai muuten vaurioituneita puita on 20 runkoa hehtaarilla tai enemmän, on puut korjattava pois, muistutti Haapaniemi.
Erityisesti mittavan Aila -myrskyn jäljiltä on metsissä nyt myös poikkeuksellisen paljon pystyyn jääneitä juurakoita.
– Pystyjuurakot on syytä kiertää kaukaa, eivätkä ne missään tapauksessa ole lasten leikkipaikkoja. Juurakossa oleva jännitys voi laueta milloin vaan ja juurakko pamahtaa takaisin lähtöasentoon. Näissä tapahtumissa on menetetty myös ihmishenkiä, varoitti Haapaniemi.
Se, että alkuvuodesta tuli lumi ja pakkanen myös Vakka-Suomeen, auttoi osin talven metsähakkuissa.
– Valitettavasti edellistalvena oli kehnojen sääolosuhteiden takia jäänyt hakkuita paljon rästiin ja tämä ruuhkautti töitä niin, ettei ihan kaikkia hakkuita ei tänä talvena saatu tehtyä, mitä metsänomistajien toiveissa oli.
Tammikuussa lyhyen pakkasjakson jälkeen satanut lumipeite teki sen, että maa ei päässyt kaikkialta kunnolla jäätymään. Puukuljetusten turvaamiseksi olikin jonkin verran tehtävä myös jääteitä.
– Harvemmin on niihin puuhiinkaan täällä jouduttu, mutta nyt maa oli paikka paikoin lumen alla niin märkää, että oli tehtävä jäätie, jotta puut saatiin ajettua pellon yli pois metsästä, selvitti metsäasiantuntija Markku Haapaniemi.