Kuntoutusohjaus on Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyshuollon, eli U-soten asiakkaille täysin uusi palvelumuoto. Kuntoutusohjaajan juttusille pääsee asui sitten missä yhteistoiminta-alueen kunnista tahansa. Palvelu on asiakkaille täysin maksutonta.
Kuten kuntoutusohjaaja Kirsi Paananen haastattelussaan toteaa, ihmiset tarvitsevat apua erityisesti eri viranomaistahojen kanssa. Kuntoutukseen liittyvä tukiviidakko on kirjava ja asioiden selvittely voi viedä aikansa. Tämän varmasti tietää ja tunnistaa jokainen, joka joskus on joutunut täyttämään esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen lomakkeita.
Kun ihminen tai hänen läheisensä sairastuu, niin usein kaikki voimavarat menevät parantumiseen ja/tai sopeutumiseen. Harva jaksaa riidellä viranomaisten kanssa saamatta jääneistä tukieuroista, tai ylipäätään edes ottaa selville sitä, mihin tukiin on oikeutettu. Tämä kaikki puoltaa kuntoutusohjaajan palkkaamista myös perusterveydenhuollon asiakkaiden tueksi.
Vaikka kuntoutusohjaajia on Suomessa koulutettu jo 2000-luvun alusta alkaen, niin perusterveydenhuollossa heitä harvemmin tapaa. Se, että U-sotessa on päädytty oman kuntoutusohjaajan palkkaamiseen, on jälleen yksi osoitus siitä ennakkoluulottomuudesta ja uudistushenkisestä ilmapiiristä, mikä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa on viime vuosina ollut vallalla.
Toki monien uudistusten taustalta löytyy se suurin kirittäjä, eli raha. Uudessakaupungissa, kuten muissakin kunnissa, on vuosikymmeniä tuskailtu erikoissairaanhoidon kalleutta. Onneksi täällä myös havahduttiin siihen tosiasiaan, että kunnilla on myös itsellä mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Ei siihen millaisia hoitoja, tai kenelle niitä erikoissairaanhoidossa annetaan, vaan siihen, että niin kovin monen ei tarvitsisi edes turvautua kyseisiin palveluihin. Tehokkaat ja oikea-aikaiset palvelut perusterveydenhuollossa ovat tässä se paras lääke.
Ja, kun perusterveydenhuollosta halutaan saada tehokas ja toimiva, on rahaa käytettävä myös niihin ei-pakollisiin palveluihin. Esimerkiksi juuri kuntoutusohjaaja tukee omalla työllään, ei vain terveyskeskuksen asiakkaita, vaan koko organisaatiota. Esimerkiksi lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien työaikaa ei kulu erilaisten asiakkaalle mahdollisesti kuuluvien etuisuuksien pohtimiseen, vaan he voivat keskittyä omaan työhönsä.
Maija Ala-Jääski