Uudenkaupungin vuokra-asuntotuotannosta

0

Valmet Automotive sai elokuussa 2012 suuren autojenkokoamissopimuksen Mercedes-Benz –autoista. Pian käynnistettiin suunnitelmat mittavista rekrytoinneista. Vuonna 2013 Uuteenkaupunkiin haettiin, ei ainoastaan autotehtaalle, 1000 työntekijää. Näin kertoi kaupungin raportti asiasta.

Neuvotteluissa kaupungin johdon kanssa syksyllä 2012 Valmet Automotiven silloinen johtaja Ilpo Korhonen toivoi kaupungilta vuokra-asuntotuotannon aloittamista kertoen avoimesti heidän tulevaisuuden työvoimatarpeestaan. Kaupunki perusti asuntotyöryhmän, jossa olivat sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja, arkkitehti ja kaksi isännöitsijää. Ryhmä vieraili joulukuussa 2012 Aran pääkonttorissa, jossa pääjohtaja lupasi rahoitusta heidän 280 M euron potista tarpeemme mukaan. Vuonna 2009 hyväksytyssä asuntostrategiassa kaupunki oli varautunut 60 vuokra-asunnon tuotantoon. Niinpä työryhmä näytti rakentamiselle vihreää valoa. Suunnitelman mukaan aluksi rakennettaisiin yksi senioritalo ja kaksi vuokrataloa. Niiden piti valmistua keväällä 2014.

Vuoden 2013 alussa kaupunginhallituksen enemmistö säilyi kokoomusjohtoisena, mutta puheenjohtaja vaihtui. Uusi valittu asuntotyöryhmä halusi, ettei kaupunki rakennuta vuokra-asuntoja , vaan työ jätetään ”markkinavoimille”. Markkinavoimat eivät kuitenkaan hoitaneet akuuttia asuntopulaa. Vuokra-asunnoista oli ankara pula, niin kuin on tänä päivänäkin (US ja VSS 8.4.21). Vuokramarkkinat kuumenivat. Autonrakentajat joutuivat ja oppivat pendelöimään asuntopulan vuoksi.

Kaupunki panosti, haluten auttaa Valmet Automotivea ja oman stretegiansa toteuttamista, voimakkaasti yksityisiin rakentajiin. Heitä houkuteltiin aloittamaan vuokra-asuntotuotanto Uudessakaupungissa. Meillä oli kylliksi vapaita tontteja. Rakentajia vihdoin löytyi kovan yrittämisen jälkeen, mutta vasta joulukuussa 2017 valmistuivat ensimmäiset vuokra- asunnot Salmelle, vuosia liian myöhään ja riittämättömästi. Kaupunki ennätti menettää satoja veronmaksajia asuntopulassa. Autotehtaan uusi johtaja Olaf Bongwald toivoi myös syksyllä 2018 kaupungin johdon tapaamisessa yhteiskunnan panostavan vuokra-asuntotuotantoon. Markkinavoimat eivät olleet, eivätkä ole vieläkään pystyneet vastaamaan kysyntään. Bongwald piti erittäin tärkeänä, että työntekijät asuisivat Uudessakaupungissa ja että kaupungin viihtyvyystekijöitä lisättäisiin.

Kaupungin avulla saatiin 240 moduuliasuntoa. Niiden idea oli väliaikainen asuminen. Moduuliasumisen huono puoli kaupungin kannalta on se, että asukkaat lain mukaan eivät voi muuttaa kirjojaan Uuteenkaupunkiin. Laki ei täyty siksi, että moduuleja vuokraavan yrityksen anomuksen mukaisesti 20 asukasta kohti on yksi keittiö, neljä suihkua ja kahdeksan WC:tä. Moduulisunnot ovat erinomainen ratkaisu esimerkiksi pätkä- ja komennustyöläisille, sillä asunnoissa on astiasto ja liinavaatteet.

Autotehtaan edustaja kertoi Elinvoimainen Vakka-Suomi -seminaarissa Vahterus-salissa 26.7.2018, että tehtaan kannalta on ihan sama missä työntekijät asuvat, kunhan he vain tulevat vuorollaan töihin. Periaatteessa se on näin, mutta moni paikalla olleet, itseni lisäksi, ihmettelivät lausuntoa. Se oli autotehtaan korkeimman johdon toiveiden, seminaarin ja kaupungin strategian tavoitteiden vastainen ja johtaa automaattisesti suureen vaihtuvuuteen. 1970- ja 80 luvuilla telakka ja autotehdas taistelivat teollisuuden suurta vihollista, vaihtuvuutta, vastaan lukuisin eri keinoin. Aalto-yliopiston Juhani Kauhasen mukaan vaihtuvuus maksaa työntekijän 8–10 kuukauden palkan verran.

Valmet Automotiven toiveet ja kaupungin 2013 valitun poliittisen johdon ajatukset eivät koskaan kohdanneet. Vuokra-asuntotuotanto ei onnistu ilman yhteiskunnan mukanaoloa. Pääkaupunkiseutu on tästä hyvä esimerkki.

Heikki Wala

KH/2.vpj.

Pro UKI

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here