Kortekangas kertoi Uudenkaupungin seurakunnan järjestämässä Bonhoeffer-illassa laajasti niin säveltämästään oopperasta kuin ajatuksistaan oopperasta ylipäätään.
Bonhoefferin elämästä Kortekangas kertoi kiinnostuneensa yli 20 vuotta sitten säveltäessään Savonlinnan oopperajuhlille Marian rakkaus -nimisen yksinäytöksisen teoksen.
– Se on toinen osa kolmen säveltäjän oopperatrilogiasta Aika ja uni . Oma osani kertoi Dietrich Bonhoefferin ja Maria von Wedemeyerin yhteisen tarinan. Uudelle ooppera olen antanut nimen Ende und Beginn, loppu ja alku. Marian rakkaus ja Ende und Beginn ovat hyvin erilaisia teoksia.
Oopperan nimi viittaa Bonhoefferin viimeisinä jälkipolville välittyneinä sanoina pidettyyn virkkeeseen: ”Tämä on loppu, minulle uuden alku”.
– Ende und Beginn on tiivis, askeettinenkin syväluotaus oikean ja väärän, pasifismin ja vakivallan oikeutuksen, sekä syyllisyydentunteen ja armon kysymyksiin. Laulurooleja on vain yksi. Urkujen ja pienen soitinyhtyeen musiikki ja tanssijan ilmaisu luovat puolestaan siltoja sellaisiin tunteiden kerrostumiin, jotka pakenevat viisaampiakin sanoja.
Alkunsa Ende und Beginn on saanut oopperalaulaja Nicholas Söderlundin ideasta.
– Hän oli pitkään hellinyt ideaa Bonhoefferin vankilakirjeisiin perustuvasta teoksesta, ja sai Kari Vuolan ja minut innostumaan asiasta.
Oopperan teksti on miltei kokonaan lähtöisin Bonhoefferin kynästä.
– Olen säveltänyt seitsemän hänen runoistaan, jotka muodostavat tekstin ytimen. Ne kuullaan alkukielellä saksaksi, ja niiden lomaan sijoittuu lyhyitä kronologisia päiväkirjamerkintöjä edelleenkin sieltä Bonhoefferin omista teksteistä. Päädyin siihen, että ne toteutetaan puherepliikkeinä ja tässä tapauksessa suomeksi. Myös tanssijalla on muutama tiivis repliikki, jotka ikään kuin paaluttavat päähenkilön kahden viimeisen elinvuoden tapahtumat. Nämä repliikit olen itse kirjoittanut, Kortekangas totesi.
Oopperan musiikissa Kortekangas kertoi noudattaneensa enemmän on vähemmän -periaatetta.
– Olen rajannut käyttämäni materiaalin muutamaan vahvaan ideaan, joita pyrin kehittelemään mahdollisimman monipuolisesti. Tärkeimpänä lähtökohtana on kasvavien ja supistuvien intervallien sarja, jota on mahdollista varioida ehtymättömästi.
Pasifistista attentaatin kannattajaksi
Otsikolla Dietrich Bonhoeffer: Moderni marttyyri esitelmöinyt Åbo Akademin historian tutkija Johannes Huhtinen kertoi osuudessaan Bonhoefferin elämästä ja persoonasta.
1930-luvulla elettiin Huhtisen mukaan tilanteessa, jossa Hitler oli evännyt kirkolta sisäisen määräysvallan. Kun hän nimitti Evankeliseen kirkkoon oman piispansa, syntyi jako saksalaisiin kristittyihin ja Tunnustuskirkkoon.
– Tässä tilanteessa Tunnustuskirkkoon kuuluneet Bonhoefferin tapaiset toisinajattelijat joutuivat ahtaalle. Toisella puolella oli harvinaisen vaimakas valtiokoneisto, toisella puolella vain puhe. Lopulta tämäkin oli liikaa, ja Bonhoeffer sai puhekiellon koko valtakunnan alueella.
Huhtisen mukaan Bonhoefferin tie ei aina näyttänyt siltä, että se johtaisi marttyyriyteen.
– Usein se vei pois Saksasta ja sen kirkkotaisteluista. Bonhoefferin lähtö Lontooseen 1933 oli raskas isku Tunnustuskirkolle.
Karvasta kritiikkiä kirvoittanut lähtö pois kirkkotaistelun tiimellyksestä toistui, kun Bonhoeffer lähti maailmansodan kynnyksellä New Yorkiin akateemisiin tehtäviin. Huhtisen mukaan tällä kertaa myös Bonhoeffer itse katui päätöstään.
Bonhoeffer pysyttäytyi pitkään irti politiikasta, ja tyytyi käyttämään pelkkää sanan valtaa.
– 1930-luvun edetessä Bonhoeffer ei enää torjunut aseellista vallankaappausta ja attentaattia Hitleriä vastaan. Hän liittyi vastarintaliikkeeseen, jossa suunniteltiin Hitlerin salamurhaa, Huhtinen kertoi.
Epäonnistuneen salamurhayrityksen jälkeen Bonhoeffer vangittiin epäiltynä osallisuudesta salaliittoon. Todellisuudessa hän ei itse osallistunut aktiivisesti attentaattihankkeisiin.
Olennainen osa Bonhoefferin elämää oli hänen traaginen rakkaustarinansa 20 vuotta nuoremman Maria von Wedemeyerin kanssa.
– Bonhoeffer halusi mitä pikimmiten naimisiin, mutta rakkaussuhde ei päässyt kukoistamaan vastustuksen vuoksi. Vuoden mittaiseksi sovittu kihlajaisaika pitkittyi Bonhoefferin joutuessa vankilaan.
Bonhoeffer teloitettiin lopulta Flossenbürgin keskitysleirillä vain kuukausi ennen Saksan antautumista.
Ossi Nyström
