Vartissa tosin ei ehdi kuunnella aina kokonaista teosta, mutta kenties sen jälkeen haluaa lisää.
Crusell-seuran entinen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Jussi Kauranen muistuttaa, että klassisen musiikin kuuntelu on aina subjektiivinen kokemus.
– Se on vähän kuin pyörällä ajoa. Ei heti alussa onnistu, mutta kyllä sen oppii. Ei pidä lannistua. Mitä enemmän kuuntelee, sitä paremmin se alkaa hahmottua, Vakka-Suomen kansalaisopiston vs. rehtori sanoo.
Kauranen ei pidä klassista musiikkia elitistisenä. Hän muistuttaa, että se on ollut aikansa rokkia tai poppia. Uudessakaupungissa vuonna 1775 syntynyt Crusell teki valtaosan töistään 1800–1830-luvuilla.
– 1800-luku oli romantiikan aikaa. Kaunista ja herkkää, mutta silti vahvaa. Koko elämän skaala on kuultavissa.
Klassinen musiikki ei ole ydinfysiikkaa ja siksi sitä voi kuunnella jo musiikkileikkikoulussa.
– Tietysti se on instrumentaalista musiikkia. Kevyessä musiikissa on sanat, joita kuunnella. Välillä syvällisiä, välillä höttöä.
Tampereella Pirkanpojat-poikakuoroa 16 vuotta johtanut Kauranen on valmistunut musiikinopettajaksi Sibelius-Akatemiasta.
Poikakuoron kanssa Crusellin Oi terve Pohjola on tullut tutuksi, mutta todenteolla hän tutustui säveltäjän tuotantoon vasta Vakka-Suomeen muutettuaan. Vakka-Suomen musiikkiopiston rehtorina hän aloitti syksyllä 2013.
Vartin kuunteluun Kauranen päätyi valitsemaan Klarinettikonsertto numero 2 :n, joka on f-mollissa. Reilut 23 minuuttia pitkä osa löytyy helposti Youtubesta. Spotifyssa on tarjolla myös hieman pienempiin osiin pilkottuja kappaleita.
– Se on yksi pääteoksista, eikä syyttä. Crusell-viikon kilpailun finaalissa kilpailijat saavat valita jonkun kolmesta Crusellin klarinettikonsertosta. Kakkonen on tasapainoinen ja hieno konsertto, jossa on erilaisia teemoja.
Crusell soitti itse klarinettia, joten hän sävelsi paljon klarinetille. Se kuuluu myös tässä teoksessa.
– Virtuoottinen teos, jossa klarinetti ja koko orkesteri pääsevät näyttämään parasta osaamistaan.
Teos on sävelletty alun perin vuonna 1815 ja omistettu Venäjän tsaari Aleksanteri I:lle . Tarinaa sävellyksen taustalla ei tarvitse tietää.
– Kaikki tavat kuunnella ovat oikein. Voi tehdä omannäköisensä päätelmät.
Konsertto lähtee rauhallisesti liikkeelle, mutta pian tahti muuttuu.
– Heti alussa on suuret korkeuserot. Välillä ollaan korkealla, välillä matalalla. Crusellilla on ollut rohkeutta tehdä ja hän on tiennyt, mitä tekee, Kauranen toteaa.
Syke ja tempo nousevat, sitten otetaan vähän takaisinpäin.
– Eikö ole sankarillinen ote? Tässä kuuluu Crusellin hovimuusikon ura, Kauranen kuvailee.
Kaikki ei tapahdu heti. Kerros kerrokselta tulee erilaisia teemoja esiin. Parin minuutin kohdalla klarinetti nousee muun orkesterin yläpuolelle.
Vaikka teos on mollissa, on tunnelma positiivinen.
– Klassinen musiikki on tarinoita siitä, mitä säveltäjä on kokenut. Tässä klarinetin koko rekisteri on tehokkaasti käytössä koko ajan.
Puolivälissä teosta vauhti kiihtyy, kunnes jälleen rauhoittuu.
– Kun kuuntelee ekan kerran, mitä tapahtuu. Viekö se lenkkipolulle? Onko se siivousmusiikkia vai voiko siihen kunnolla uppoutua? Kauranen kysyy.
Hän tunnustaa, että on itsekin joskus nukahtanut sinfoniaorkesterin esityksen aikana.
– Sekin on oikein, koska musiikki on ollut rentouttavaa. Joskus on tasaista sykettä, toisinaan syke nousee.
Musiikkia ei ole pakko ”ymmärtää”. Riittää, kun osaa kuunnella.
– Jokainen ihminen on musikaalinen. Se ilmenee eri tavalla eri ihmisissä. Ammattimuusikoistakin moni sanoo, että 5 prosenttia on lahjakkuutta ja 95 prosenttia työtä, Kauranen sanoo.
Youtubesta löytyvässä äänityksessä soittaa Uppsalan kamariorkesteri, jossa on noin sata soittajaa. Crusell-viikolle klarinettikilpailua saapuu säestämään Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri noin 20 hengen voimin.
Risto-Matti Kärki
Bernhard Henrik Crusell
Syntyi 15.10.1775 Uudessakaupungissa
Nelilapsinen perhe asui Myllykadulla, kunnes perhe muutti Nurmijärvelle pojan ollessa 8-vuotias.
Crusellin omien sanojen mukaan kipinä musiikkiin syntyi Uudessakaupungissa.
Asui vuodesta 1791 Ruotsissa, missä työskenteli 1793–1833 Tukholman hovikapellin klarinetistina.
Sävelsi kamarimusiikkia, lauluja ja klarinettikonserttoja sekä yhden oopperan.
Käänsi useita oopperoiden librettoja ruotsiksi.
Kuoli Tukholmassa 28.6.1838.
Crusell-viikkoa on vietetty Uudessakaupungissa vuodesta 1982 lähtien.
Lähteet: crusell.fi ja wikipedia
”Crusell-viikko on tärkeä ja uniikki tapahtuma”
Lähes kaikki musiikki on nykyisin käden ulottuvilla. Elävä musiikki on kuitenkin aina myös kokemus, joka on koronapandemian aikana jäänyt syrjään.
– Sen takia kulttuuriväki on varpaillaan. Musiikki on tehty jaettavaksi. Kommunikaatio yleisön kanssa on jäänyt pois koronan takia. Mitä lavalla tapahtuu, siihen yleisö reagoi. Myös esiintyjät aistivat yleisön reaktiot, Jussi Kauranen kuvailee.
Bernhard Henrik Crusellin musiikkia on esitetty eri puolilla maailmaa ja yhtenä näyteikkunana on jo 40 vuotta toiminut Crusell-viikko.
– On hienoa, että Ugissa on Crusell-viikko. Se on todella tärkeä ja uniikki tapahtuma.
Crusell nostetaan Suomen tärkeimmäksi säveltäjäksi ajalta ennen Jean Sibeliusta . Kauranen vahvistaa, että Crusell on maailmalla tunnettu.
Suosiosta kertoo jotain se, että tämän vuoden klarinettikilpailuun tuli 164 hakemusta eri puolilta maailmaa. Myös esiintyvät muusikot tarjoavat usein itseään Crusell-viikolle esiintymään.
Crusellin historiasta kiinnostuneille viikko tarjoaa kiinnostavaa kuultavaa, kun säveltäjän elämää tutkinut Janne Palkisto esittelee hänen elämää ja tuotantoa.
Muutenkin 40 vuotta täyttävä festivaali sisältää paljon erilaista musiikkia, kunhan tapahtuma vain päästään järjestämään.
– Monipuolisen kattava. Ei pelkästään Crusellin varaan voi rakentaa. Musiikkia on monipuolisesti laidasta laitaan, Kauranen sanoo.
Crusell jätti jälkeensä teosluettelon, jossa toki on paljon klarinettiteoksia, mutta myös näyttämöteoksia ja yksi ooppera, Pieni orjatar .
Oi terve Pohjola on isänmaallinen sävellys, johon tehtiin myöhemmin myös sanat. Puolustusvoimat on ottanut vakituiseen käyttöönsä yhden Crusellin marsseista.
– Laaja teosluettelo, vaikka ei tietenkään vedä vertoja Mozartille, Kauranen sanoo.
Risto-Matti Kärki
