Kasvilaji voi syntyä hetkessä

0
Valkovuokko on yksi monista suomalaisista kasveista, joilla on moninkertainen perimä.

Keväisessä luonnossa on ihana kyykistyä katsomaan kasvien taimia. Tavallisimmatkin rikkaruohot näyttävät talven jälkeen kauniilta, kun niiden vaaleanvihreät versot puskevat maasta. Monilla on supervoima, joka tekee niistä erityisen sopeutuvaisia: ylimääräinen perimän kopio tai useampikin.

Tavallisesti ihmisillä, eläimillä ja monilla kasveillakin on perimästään kaksi kopiota. Kustakin kromosomista on joka solussa kaksi eri versiota, yksi isältä ja toinen äidiltä peritty.

Kromosomien määrää muuttavat häiriöt solunjakautumisessa ovat aika yleisiä. Eläimillä ne ovat yleensä haitallisia, mutta kasveilla monesti hyödyksi. Ylimääräisten geenien avulla kasvi pystyy tuottamaan kerralla enemmän kylmältä, kuivalta tai hyönteisiltä suojautumiseen tarvitsemiaan yhdisteitä. Ekstraperimää kantavat kasvit ovat usein isoja ja voimakaskasvuisia.

Perimän moninkertaistumisessa upouusi kasvilaji voi syntyä siinä ajassa, joka siemenellä kestää versoa. Uusi kasvi voi olla erinäköinen, viihtyä erilaisilla kasvupaikoilla ja jopa lisääntyä ainoastaan itsekseen – se on siis kaikilla biologien käyttämillä mittareilla eri lajia kuin omat vanhempansa. Monien tuttujen kasvien syntytarina on tällainen kertarykäisy.

Moninkertaista perimää kantavien kasvien osuus nousee suuremmaksi, kun siirrytään päiväntasaajalta kohti napoja. Suomen kevätkukistakin sellaisia löytyy aika liuta. Esimerkiksi valkovuokolla, mukulaleinikillä ja leskenlehdellä perimä on nelinkertainen.

Rikkalutukka on mielenkiintoinen tapaus. Se on vaatimaton valkokukkainen kasvi, jonka useimmat ovat varmasti nähneet, vaikka eivät ehkä tunne nimeltä. Se nimittäin kasvaa yleisenä koko maassa pihoilla, tienpientareilla, pelloilla ja joutomailla. Se on risteymä, jolla on kummankin kantalajinsa kaikki geenit.

Rikkalutukan kantalajit kasvavat pienillä alueilla Etelä-Euroopassa ja Aasiassa, missä ne muutama sata tuhatta vuotta sitten risteytyivät ja tuottivat ensimmäisen rikkalutukan. Risteymästä tuli oma lajinsa ja niin tehokas leviäjä, että se valloitti koko pohjoisen pallonpuoliskon.

Läjäpäin ylimääräisiä kromosomeja on myös viljelykasveissa. Niille sopeutuvuus ja isokokoisuus on eduksi, joten ihmiset ovat suosineet sellaisia kasveja jo vuosituhansia. Esimerkiksi leipävehnällä on kuusinkertainen perimä, joka on keräilty kolmelta luonnonvaraiselta heinäkasvilta. Eräillä mansikkalajikkeilla perimän kopioita on peräti kymmenen.

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here