Koronaepidemia herätti kuitenkin vielä suuremman huolen nuorten hyvinvoinnista. Viime kevään aikana esiintyi esimerkiksi hulinointia julkisilla paikoilla. Usean nuoren elämäntilanne kriisiytyi kevään ja kesän aikana niin, että oli turvauduttava kodin ulkopuolisiin sijoituksiin.
Korona-ajan ja poikkeusolojen jatkuessa myös nuorten päihteiden käyttö on lisääntynyt, erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Ongelmiin puuttumista oppilashuollon taholta on vaikeuttanut heikentyneet resurssit sekä palveluiden siirtyminen koronan takia pitkälti etäpalveluiksi.
Tätä taustaa vasten kaupunki haki ja sai Lounais-Suomen aluehallintoviraston myöntämän rahoituksen koulunuorisotyö-hankkeelle. Toiminta käynnistettiin vuoden alussa. Hankkeessa koulunuorisotyöntekijänä toimii Meri Halonen.
– Näen tärkeimpänä asiana sen, että nuoret kokevat että heitä kuullaan, ja he saavat myös itse osallistua oman yhteisönsä hyvinvoinnin rakentamiseen. Käytännössä tämä voisi olla vaikka koulujen oppilaskuntien aktivoimista mukaan yhteisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, Halonen kuvaili.
Nimensä mukaisesti koulunuorisotyöntekijä on mukana oppilaitosten arjessa, niin oppitunneilla kuin välitunneilla. Koronaepidemian jatkuminen koko alkuvuoden on luonnollisesti vaikeuttanut myös Meri Halosen työtä.
Oman lisämausteen antaa se, että koulunuorisotyötä tehdään niin Viikaisten koulussa, Kalannin yläasteella, lukiossa kuin Novidan Uudenkaupungin toimipisteessä. Jokaisella yksiköllä on erilaiset haasteet ja toimintatavat.
– Näin alkuvaiheessa tavoitteeni on tulla tutuksi. Olla se aikuinen, jolle nuori voi koulupäivän aikana tulla juttelemaan tai vaikka purnaamaan, jos joku asia harmittaa. Kalannin yläasteella, missä oppilaita on vähän, olenkin jo saanut mukavasti kontaktia nuoriin. Toisaalta taas Novidassa, missä opiskelijat ovat olleet etä- ja hybridiopetuksessa ja työssäoppimisjaksoilla, on yhteyksien luominen ollut hankalampaa.
Oppilashuollon ohella koulunuorisotyöntekijälle tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös opettajat.
– Opettajat kuitenkin tuntevat oppilaat parhaiten. Kun opettajalla herää huoli yksittäisestä oppilaasta tai koko luokan ilmapiirin muutoksesta, voi hän vinkata asiasta minulle. Näin toivottavasti päästään kiinni ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.
Halonen korosti, että nuorelle on tärkeää se, että hän tuntee olevansa osa ryhmää ja että hän tulee tasapuolisesti kuulluksi. Tässä ryhmäytymistä ja vuorovaikutusta tukevat toimet ovat avainasemassa. Oppilaan hyvinvointi kasvattaa myös opiskelumotivaatiota.
– Tehtäväni on olla nuorten tukena myös ns. nivelvaiheessa, eli silloin kun yläasteelta siirrytään lukioon tai ammatillisiin opintoihin ja niistä puolestaan jatko-opintoihin. Nämä ovat suuria muutoksia nuoren elämässä ja saattavat aiheuttaa huolia ja pelkoja.
Koska koulunuorisotyö on Uudessakaupungissa täysin uutta ja toimintatapojen luominen vie aikaa, toiveissa on, että hanketta olisi mahdollista jatkaa myös ensi vuonna.
– Etenkin, kun kukaan ei vielä tiedä, miten suuret vahingot pitkään jatkunut koronaepidemia ja poikkeusolot ovat saaneet aikaan. Miten paljon ja minkälaista tukea ja apua nuoret tarvitsevat, jotta luottamus, usko tulevaan ja omiin kykyihin saadaan palautettua. Mennyt vuosi on ollut monelle nuorelle todella raskas, sillä epidemian vaikutukset ovat ulottuneet niin opintoihin kuin ihmissuhteisiin, muistutti Halonen.
Pitkään lastensuojelun parissa työskennellyt Meri Halonen antaa samalla hyvän käytännön vinkin kaikille huoltajille ja nuorten parissa toimiville.
– Nuorelta pitää jaksaa kysyä kuulumisia päivittäin, jopa ihan kyllästymiseen asti. Etenkin, jos on herännyt pienikin huoli nuoren hyvinvoinnista. Voi olla, että nuori ei vielä tänään ole valmis puhumaan tai ottamaan apua vastaan, mutta ehkä hän on valmis ensi viikolla tai ensi kuussa, alleviivasi Meri Halonen.
Mitä on koulunuorisotyö?
Koulunuorisotyö on ennaltaehkäisevää, nuorten tarpeista lähtevää toimintaa.
Toiminta on vapaaehtoista, nuoren ei ole pakko osallistua ellei hän itse sitä halua.
Tavoitteena on parantaa kouluviihtyvyyttä, oppilaiden opiskelumotivaatiota sekä edistää nuoren ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.
Koulunuorisotyöntekijän tehtäviin kuuluu yksilö-, luokka- ja pienryhmätyöskentely, muu yhteisöllinen työ koulussa tai oppilaitoksessa.
Yhteistyössä opettajien ja oppilashuollon kanssa.