VAALIANALYYSI: Tuulinen tulevaisuus

0
Kuntavaaleissa tänäkin vuonna eniten ääniä sai nukkuvien puolue, koska puolet uusikaupunkilaisista jätti äänestämättä.

Keskiviikkona alkaa kuntavaalien ennakkoäänestys. Seuraavan kolmen viikon aikana moni kuntalaisista hakkaa vaalikonetta kuumeisesti ja pohtii, kuka olisi hänen äänensä arvoinen. Näin ainakin toivon, koska viimeksi kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli Uudessakaupungissa 58,4 prosenttia. Jos äänestysinto tästä vielä kovasti laskee, esimerkiksi alle 50 prosentin, niin olisi aiheellista kysyä, kuinka kunnallinen demokratia kaupungissa toteutuu.

Toivottavasti vaalit muutaman kuukauden siirrosta huolimatta kiinnostavat kuntalaisia, eivätkä alkava kesälomakausi ja urheilun superviikot vie kiinnostusta oman kotikaupungin tulevaisuudesta muihin asioihin. Syytä ainakin olisi kiinnostaa, koska kaupungilla on seuraavan neljän vuoden aikana edessä suuria päätöksiä, joissa päätetään kuntalaisten veroeurojen käytössä.

Toisaalta kuntavaalit näkyvät ja kuuluvat kaduilla ja toreilla vielä harvinaisen vähän. Koronarajoitukset kieltävät suuremmat kokoontumiset, mutta myöskään mainoksilla tehtävään vaalitaistoon ei ole taidettu vielä kunnolla ryhtyä. Kampanjointi näyttäisi olevan poikkeuksellisen hiljaista, jos ei lasketa muutamien ehdokkaiden Facebookin Puskaradioon ja paikallislehteen kirjoittamia kannanottoja.

Osa ehdokkaista on sekoittanut vallan ja vaalit keskenään ja he ovat nostaneet keskusteluun asioita, joista ei päätetä kuntatasolla, vaan eduskunnassa tai jopa Suomen rajojen ulkopuolella eli yhteisessä Euroopan parlamentissa.

Uudessakaupungissa ehdolla on tänä kesänä 125 valtuutetuksi haluavaa. Näistä 43 pääsee vaikuttamaan kaupungin lähitulevaisuuden sujumiseen. Se, kuinka tuulinen tulevaisuus kaupungilla on, ja yrittääkö tuleva valtuusto oikaista nyt istuvan valtuuston päätöksiä, on vielä sumun peitossa.

Neljä vuotta sitten kuntavaaleissa ehdolle asettui 131 ehdokasta. Koalition muodostivat SDP, vasemmisto, KD ja pro Uki. Viime vuoden kuntavaaleissa suurin puolue oli SDP ja sama tilanne on kaupungissa ollut jo useamman vaalikauden ajan. Toiseksi suurimpana puolueena ovat vuorotelleet keskusta ja kokoomus. Nyt kuluvalla kaudella keskustalla oli yksi paikka enemmän kuin kokoomuksella.

Tämän kevään vaaleihin suurimman ehdokasmäärän sai Uudessakaupungissa haalittua itselleen kokoomus. Eniten jo aiemmin istuneita valtuutettuja menetti SDP. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoi maanantain Turun Sanomissa , että ehdokasmäärä on tärkein yksittäinen tekijä onnistuneessa vaalituloksessa. Jokisipilän mukaan kuntavaaleissa ehdokkaiden määrä on jopa laatua tärkeämpi.

Kaupungissa on tilanne, jossa tuhansia vapaita ääniä odottaa ottajaansa. Aika näyttää, kenen ehdokkaan tai minkä puolueen laariin SDP:n vanhoilta konkareilta vapautuneet äänet satavat. Vai päätyykö osa aiemmin SDP:tä äänestäneistä nukkuvien puolueeseen. Perinteisesti Uudessakaupungissa on saanut valtuustopaikan 150–160 äänellä. Jokisipilän mukaan kuntavaaleissa monet äänestävät tuttua ehdokasta ja puolueella ei ole niin suurta merkitystä.

Tämän vuoden kuntavaaleista on valtakunnallisesti povattu sote-vaaleja. Korona on ryöpyttänyt kuntia ja kuntalaisia monin tavoin. Osa vaalikoneistakin on asettanut kysymyksensä sote-näkökulmaa silmällä pitäen.

Uudessakaupungissa vaalit kietoutuvat vahvasti sivistys- ja hyvinvointikeskuksen eli sihyn ympärille, vaikka aiheesta on aikanaan tehty yksimieliset päätökset, niin silti sihy puhuttaa. Kovinta ääntä pitävät sihyn vastustajat, jotka vannovat eri alustoilla, että kuntavaaleissa mitataan sihyn ja siitä päätöksen tehneiden valtuutettujen kannatus. Ja näinhän se on, jos kansan suurin osa on sitä mieltä, että sihy-päätöksellä mentiin metsään, on aiheellista kysyä, pitäisikö asia käsitellä uudestaan. Toisaalta kansan suuri osa saattaa myös olla sitä mieltä, että sihy on parasta, mitä kaupungin tulevaisuudessa siintää.

Myös Turun Sanomien paikallislehdilleen tekemässä vaalikoneessa kysyttiin ehdokkaiden sihy-kantoja. Koostamme vastauksista artikkelin heti, kun saamme materiaalin Turusta käyttöömme. Jos et ehdokkaana vielä ole käynyt vaalikoneeseen vastaamassa, niin tänään tiistaina on viimeinen mahdollisuus.

Puolueiden paikallisissa vaaliteemoissa nostetaan tänä vuonna esille teollisuuden ja työpaikkojen lisääminen, päättäjien ja virkahenkilöiden roolijaon selkeyttäminen ja avoimen keskustelukulttuurin tarve. Ainakin kaikki ehdokkaat vannovat pitävänsä huolta niin nuorten kuin ikäihmistenkin asioista. Toisaalta perusterve lapseton työikäinen, joka käyttää työterveyshuollon palveluita, ei taida löytää itselleen sopivaa edustajaa ehdokkaista.

Tärkeäksi teemaksi nousee myös Uudenkaupungin Sanomien maaliskuussa tekemän kyselyn perusteella nimenomaan sihyn loppuunsaattaminen. Myös Kalannin koulun tilanteen ratkaiseminen sekä koulupsykologien palkkaaminen nousevat tärkeiksi aiheiksi.

Kuntavaaleja järjestetään terveysturvallisuus edellä ja ennakkoäänestysaikaa on koronan takia pidennetty kahteen viikkoon. Ennakkoäänestyspaikkana on Pohitulli sekä kiertävä vaalibussi. Äänestämään mennään ennakkoon tai vaalipäivänä maski päässä ja turvavälit huomioiden.

Näissä vaaleissa Ugissa on noin 13 000 äänioikeutettua. Se on noin 200 enemmän kuin neljä vuotta sitten. Varmaa on vain se, että lähitulevaisuudessa Uudenkaupungin asioista valtuustossa päättää kovin erinäköinen kokoonpano kuin nyt.

Katja Kaartinen
toimittaja

Fakta

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.
Vaalipäivä 13.6.
Vaalitulosten vahvistaminen 16.6.
Valtuustot aloittavat työnsä 1.8.
Lähde: Oikeusministeriö