Rakkaus toi teatteriohjaajan Uuteenkaupunkiin

0
Minulla on ollut älyttömän hyvä olla täällä, ohjaaja Mikko Rantanen sanoo.

Teatteriohjaaja Mikko Rantanen harrasti monta vuotta lähimatkailua. Hän asui Turun keskustassa, mutta lähti usein viikonloppuisin Raumalle tai Uuteenkaupunkiin.

– Majoituin Uudessakaupungissa aina samaan majataloon ja kun lähdin sieltä pois tuntui, kuin olisin lähtenyt kotoa, Rantanen kertoo.

Viimein mies päätti muuttaa kokonaan tänne. Ei kuitenkaan majataloon, vaan ensimmäisen kerroksen yksiöön, jossa on oma patio.

– Olen tosi onnellinen asunnostani ja varsinkin patiosta ja ihan kaikesta. Minulla on ollut älyttömän hyvä olla täällä.

Rantanen kertoo, että rakkaus kaupunkiin oli ainoa Uuteenkaupunkiin muuttamisen syy. Hänellä ei ole täällä seurustelukumppania tai työpaikkaa. Freelancerohjaajan työt ovat tähän asti sijoittuneet enimmäkseen Turun seudulle.

Ensi kesänä Uudessakaupungissa saadaan ensimmäinen maistiainen Rantasen töistä, kun Myllymäelle avautuu heinäkuussa paikallisista sananlaskuista ja musiikista koottu äänimaisema.

– Sain idean, kun kävelin Myllymäellä ja mietin, miten sitä hienoa ympäristöä voisi käyttää esittävän taiteen näyttämönä. Mieleeni tuli äänimaisema, mikä etenkin näinä aikoina on oivallinen keino tuoda taidetta, historiaa ja kulttuuria esiin. Kaupungin kulttuuripalveluista vastaava Petri Hatakka suhtautui oitis ideaan myönteisesti ja siitä se sitten lähti. Lähtökohdiksi otin paikallisuuden ja sen ilmiöt.

Äänimaisemaan on valittu 350 sananlaskua Helmer Winterin 1934 ilmestyneestä kirjasta Vakkasuomalaisia sananlaskuja. Ääninäyttelijät Raimo Nummela ja Mirja Sinisalo lukivat sananlaskut nauhalle ja niiden taustalle laitettiin soimaan Crusellin musiikkia. Teosta voi kuunnella myllyihin asennetuista kaiuttimista 16.–31.7 joka päivä klo 10–20.

– Sananlaskuista saa hyvän kuvan vakkasuomalaisten elämästä entisinä ja nykyisinäkin aikoina. On vaikea löytää sellaista elämänvaihetta, jota joku sananlasku ei valaisisi.

Rantanen on vasta 45-vuotias, vaikka hänen teatteriuransa on kestänyt jo yli 35 vuotta. Ensimmäisen kerran nuori mies nousi lavalle – jos päiväkotia ei oteta lukuun – Kaarina-Teatterissa alle kymmenvuotiaana.

Hän esitti Eino Leinoa lapsena näytelmässä On lemmen voima mahtavin . Kaarina-Teatterista tulikin sitten Rantasen teatterikorkeakoulu ja työpaikka, jossa hän on ohjannut ja vähän näytellytkin 30 vuotta. Rantanen on työskennellyt myös Turun Kaupunginteatterissa, Samppalinnan kesäteatterissa sekä erilaisissa produktioissa. Hän on lisäksi dramatisoinut useita näytelmiä. Uraan mahtuu myös kymmenen vuoden jakso radiotoimittajana radio Robin Hoodissa.

Ensi kesänä Rantanen vierailee Kaarina-Teatterissa Shakespearen soneteista dramatisoidulla näytelmällä. Syksyllä tulee ensi-iltaan Tove Janssonin elämään pohjautuva Kaksi naista ja meri ja marraskuussa Turun Betel-kirkossa on vuorossa Maria Jotunin novelliin pohjautuva musiikkidramaattinen luenta Kuoleva sisar .

Lisäksi Rantanen on mukana Uudenkaupungin rauhan 300-vuotisjuhlaohjelmistoon kuuluvan kirkko-oopperan Ende und Begin työryhmässä.

Eniten Rantasta kiinnostavat ihmisten tarinat. Hänestä on mukavaa käydä kaupungilla, istua kahvilassa ja seurata ihmisiä.

– Kun katson jotain ihmistä vähän aikaa, alan usein mielessäni rakentaa hänelle tarinaa. Teatterissa kiinnostavimpia ovat sellaiset tarinat, joissa ihminen yrittää peittää jotain tai keplotella ulos väärin metodein.

Ohjaajana Rantanen haluaa olla kannustava ja tuottaa ihmisille iloa. Teatterintekemisen pitää olla hauskaa, hän sanoo.

– Minusta on tärkeää, että ohjaaja on hyvällä tuulella ja ottaa huomioon kaikki työryhmän jäsenet tasapuolisesti. Yritän myös muistaa, että tässä ammatissa ei koskaan ole valmis, aina on opittavaa.

Pirkko Varjo

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here