Uudenkaupungin Reserviläiset on aktiivinen kuusikymppinen

0
Ansioituneita ukilaisreserviläisiä palkittiin piirin ansiomerkeillä Kaatuneiden muistopäivänä Pakkahuoneella.

Kun Uudenkaupungin Seudun Aliupseeriyhdistys perustettiin 25.5.1961, olivat perustajat vielä parhaassa iässä olevia miehiä, joita raskaat muistot yhdistivät. Osalla oli takana kaksikin sotaa ylivertaista vastustajaa vastaan, mutta samalla myös vankka usko parempaan tulevaan. Ne miehet olivat taanneet omalla verellään sen, että me jälkeen tulleet sukupolvet saamme elää vapaassa Suomessa.

– Oman yhdistyksen lähtökohta oli Uudessakaupungissa, silloisessa Ugin maalaiskunnassa, Kalannissa ja Pyhämaassa sama kuin muuallakin maassa eli sodankäyneet miehet olivat keskenään muutenkin kanssakäymisissä. Yhdessä harrastettiin ammuntaa ja liikuttiin maastossa. Reservin Aliupseerien liitto oli perustettu jo vuonna 1955 ja sen jäsenenä oli mahdollisuus osallistua myös valtakunnalliseen toimintaan, vuonna 1997 nimensä Uudenkaupungin Reserviläisiksi muuttaneen yhdistyksen monivuotinen aktiivi Teijo Sirniö taustoittaa.

Perustavan kokouksen pöytäkirjasta löytyvät muun muassa nimet Niilo Hakala, Kalervo Kallio, Tuomo Aikola ja Matti Penttilä .

– Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kokous valitsi autokauppias Kallion. Hänen jälkeensä yhdistyksellä on ollut kymmenen puheenjohtajaa eli Aaro Virtanen, Rafael Mattsen, Valter Hirvonen, Lauri Rytkönen, Harras Kallio, Teijo Sirniö, Mauri Pietilä, Jari Aikola, Pentti Rasi ja Marko Oinas, luettelee puolestaan yhdistyksen nykyinen sihteeri Mauri Pietilä.

Laitilaan aliupseeriyhdistys oli perustettu jo vuonna 1956 ja Ugin Reserviupseerit eli nykyinen Vakka-Suomen Reserviupseerit puolestaan aloitti toimintansa 1947.

– Meidän yhdistyksemme toiminta lähti vahvasti käyntiin piirin kisoihin osallistumalla. Paikallisesti aktiivisinta oli ammuntaharrastus. 1970-luvulla olimme järjestämässä aktiivisesti partio-, maastotaito- kuin sotilaskolmiottelukisojakin ja varsin usein tarjolla oli myös tasokkaita esitelmiä.

– 1980-luvulla mukaan tulivat jotokset ja erilaiset eräkilpailut, joista Aimo Kaleniuksen partiot voittivat myös useita SM-mitaleita. Upseerien kanssa järjestettiin yhdessä merikisoja. Ensio Riuttala oli yleensä niissä ratamestarina ja Juha Ståhl vastasi maasto-osuuden toimimisesta.

Viime vuosikymmeninä jäsenkunnan aktiivisuutta ovat pitäneet yllä vapaaehtoinen pelastuspalvelu etsintäryhmineen samoin kuin maanpuolustuskoulutuksen eli MPK:n monipuolinen kurssitoiminta.

– Maakuntakomppaniassa ukilaisia on ehkä kaksikymmentä ja myös Markku Ahon vetämä veteraanityö on ollut aktiivista, Teijo Sirniö listaa.

Jäseniä Uudenkaupungin Reserviläisissä on tällä hetkellä reilut 60. Parhaimmillaan on ylitetty jopa sadan jäsenen raja, mutta väestön vaihtuvuus ja luonnollinen poistuma ovat laskeneet lukuja.

– Sikäli täytyy olla hyvinkin tyytyväinen, että nykyisestä jäsenporukasta noin 25 edustaa ikäluokkaa 20–40-vuotiaat. 40–60-vuotiaita on parisenkymmentä. Nimenvaihdoksen jälkeen mukaan on tullut hyvin niin nuoria miehiä kuin naisiakin, Mauri Pietilä selvittää.

Yhä päällä olevasta koronapandemiasta johtuen ei varsinaisia 60-vuotisjuhlia järjestetä, vaan käytännössä koko vuosi on juhlaa toiminnan merkeissä. Toukokuussa järjestettiin ammuntapäivät Kalannissa sekä Vehmaalla ja juhlapäivänä eli 25.5. osallistutaan yhdessä upseerien kanssa haastemarssiin.

Taistelupelastajakurssilla oli lisäksi kymmenen nuorta yhdistyksen jäsentä. Kaatuneiden muistopäivänä 16.5. luovutettiin puolestaan piirin ansiomitaleita ansioituneille jäsenille Pakkahuoneella.

– Jos korona sen sallii, olemme talkooporukassa mukana Uudenkaupungin Rauhan 300-vuotisjuhlissa 28.–29.8. ja syyskuun lopulla on ohjelmassa oman 60-vuotishistoriakirjamme julkaiseminen Vahterus-salissa Kalannissa, avaa Teijo Sirniö, joka kantaa myös päävastuun kirjan tekemisestä yhdessä Mauri Pietilän kanssa.

– Näin jälkikäteen on pakko tunnustaa, että kirja olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten, kun yhdistyksen alkuajan toimijoitakin oli vielä keskuudessamme. Toinen ongelma on se, että arkistot 1960- ja 1990-lukujen väliltä puuttuvat kokonaan, paljastaa Sirniö.

Asko Tanhuanpää