Uusi(utuva)kaupunki

0

Uki 2030(0) strategia teki minuun alussa vaikutuksen. Se oli hyvin toteutettu ja sen jalkauttamista sekä kuntalaisten osallistamista oli oikeasti mietitty. Näin muutaman vuoden jälkeen, en löytänyt missä tuon strategian toteutumista voisi ajankohtaisesti seurata.

Strategian seurannan puute ja tulevat vaalit innostivat kirjoittamaan muutamia ajatuksia siitä, millä tavalla Uudenkaupungin potentiaali saataisiin paremmin käyttöön ja sitä kautta myös asukasmäärä käännettyä kestävään kasvuun.

Lapsissa on tulevaisuus. Myös Uudessakaupungissa. Ilman lapsia tai lapsiperheitä asukasmäärä tai kaupunkimme palvelut eivät kehity pitkällä tähtäimellä. Tämän vuoksi kaupungin tulee tarjota erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvia varhaiskasvatuspalveluita, houkuttelevia oppimisympäristöjä sekä mahdollisuus jatkaa opintoja paikkakunnalla myös peruskoulun jälkeen.

Syntyvyyden lisäämiseen liittyvät kannustimet voisivat olla myös keino saada nuoria pariskuntia muuttamaan paikkakunnalle. Näiden lisäksi meidän tulee lisätä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja korostaa harrastus- ja liikuntapaikkojen helppoa saavutettavuutta. Uudenkaupungin etu suurempiin kaupunkeihin nähden on se, että täällä kaikki on aidosti lähellä ja aikaa jää muuhunkin kuin työmatkoihin ja muihin siirtymiin.

Toinen kestävän kehityksen edellytys on hyvinvoivat yritykset sekä työpaikkojen säilyminen alueella. Kaupungin tulee luoda yrityksille parhaat mahdolliset edellytykset toimia alueella kannattavasti ja mahdollistaa yritysten kasvu.

Tämä tarkoittaa konkretiassa sujuvaa kaavoitusta, monipuolista asuntotarjontaa sekä joustoa yritysten erilaisissa muutostilanteissa sekä tarpeissa. Kaupunki voisi olla myös näkyvämmässä roolissa yritysten rekrytointikampanjoissa sekä tarjota erilaisia houkuttimia uusille työntekijöille.

Nämä voisivat olla esimerkiksi kaupungin tarjoama ilmainen muuttoapu, vuokratuki tai tutustumispaketti, jossa alueen yrittäjien palveluihin pääsisi ilmaiseksi tutustumaan.

Nämä kaksi edellistä kohtaa luovat edellytyksiä sille, että nykyinen asukasmäärä vähintäänkin säilyy ja jopa kääntyy kasvuun. Puhuttaessa asukasmäärän säilyttämisestä tai sen kasvattamisesta, katse kohdentuu nuoriin työikäisiin aikuisiin sekä lapsiperheisiin.

Esimerkiksi nuoret voisivat jäädä paikkakunnalle, mikäli heillä olisi mahdollisuus jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Tähän taas jatkuvasti lisääntyvä etäopiskelu sekä oppilaitosten ja yritysten syvenevä yhteistyö luo edellytyksiä.

Rohkenen väittää, että yritysten ja oppilaitosten varhaisen yhteistyön seurauksena nuoret kiinnittyvät niin yrityksiin kuin paikkakuntaankin entistä tiiviimmin. Näin ollen työllistyessään alueen yrityksiin, nuorten kynnys jäädä tai muuttaa paikkakunnalle alenee.

Tässäkin yhteistyössä kaupungin olisi hyvä olla tiiviimmin mukana ja tarjoamassa nuorille jotain sellaista, mitä he eivät voi suuremmissa kaupungeissa saada. Väljempää asumista, alhaisemman vuokran ja sitä kautta paremman elintason ja tasapainoisemman arjen.

Laura Kontu

Psykologi, henkilöstön

kehittämispäällikkö