Vetoomus hallitukselle hävittäjähankintojen siirtämiseksi

3

Suomi on saanut tarjoukset kaikilta viideltä hävittäjävalmistajalta, jotka ovat olleet mukana niin kutsutussa HX-hankkeessa. Lopullinen valinta Suomen hävittäjistä on tarkoitus tehdään tämän vuoden lopulla.

Kaikki puolueet korostavat tätä nykyä menokurin ja säästöjen tärkeyttä. Kymmenien miljardien hävittäjäkauppa ollaan kuitenkin hyväksymässä ilman sen suurempia mukinoita. Se on ollut valtaosalle päättäjistä puolueesta riippumatta pyhä asia, jota ei oteta säästökohteeksi. Vain yksittäisillä kansaedustajilla asevarustelua vastustava linja on pitänyt.

Myös asetuotannon, sotaharjoitusten ja aseellisten konfliktien hiilidioksidipäästöt loistavat poissaolollaan ilmastokeskustelusta. Kioton kokouksessa Yhdysvallat ajoi lävitse linjauksen, että asevarustelun ja armeijan päästöt eivät kuulu ilmastokeskusteluun. Kummallinen linjaus, sillä ne jos mikä sinne kuuluisivat.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin 26.4.2021 julkaistu raportti maailman viime vuoden sotilasmenoista sisältää surullista luettavaa. Pandemian kourissa, ilmastokriisin ja luontokadon uhatessa koko ihmiskunnan tulevaisuutta maailman sotilasmenot jatkavat kasvuaan.

Mediassa nostetaan usein esiin Venäjän ja Kiinan uhan voimistuminen, vaikka varustelukierteen suurimmat kiihdyttäjät Siprin lukujen valossa tällä hetkellä ovat Yhdysvallat ja Eurooppa.

Maailman sotilasmenot jatkavat kasvuaan ja Suomen sotilasmenojen kasvu oli yksi Euroopan suurimmista, lähes 10 prosenttia, on jo ennen HX-hankkeen toteutumista. Se on selvästi yli maanosan keskiarvon (2,6 prosenttia). Kasvuprosenttmme on Länsi-Euroopan maiden joukossa kolmanneksi suurin, kärjessä on Belgia.

Hävittäjähankintaa pidetään Suomen historian suurimpana ostoksena. Asukasta kohti laskettuna Suomen sotilasmenot ovat tällä hetkellä maailman 16. suurimmat. Mikäli hävittäjät ostetaan tänä vuonna, Suomi nousee maailman top ten -listalle, jossa kärkisijoja pitävät Israel ja Yhdysvallat.

Asevaraista turvallisuutta perustellaan sillä, että mitä enemmän valtiolla on käytössä modernia kalustoa ja henkilöstöä maan puolustamiseen, sitä todennäköisempää on, että toisen valtion hyökkäys torjutaan tai vihollinen jättää kokonaan hyökkäämättä tappioiden pelossa.

Samaan aikaan löytyy esimerkkejä, että asevarustelukierre monilla alueilla paitsi, että se haittaa valtioiden keskinäistä kanssakäymistä, myös lisää jännitteitä ja heikentää kaikkien turvallisuutta. Se, jonka takia varustellaan, yleensä aina vastaa varusteluun varustelulla ja näin asevarustelukierre on valmis.

– Voidaankin perustellusti sanoa, että toisin kuin asevarustelua kannattavat väittävät, Suomen turvallisuus ei asevarustelulla lisäänny vaan jopa heikkenee. Se, joka tilanteesta hyötyy on aseteollisuus, joka myös usein tarkoituksella pyrkii lisäämään kansainvälisiä jännitteitä kasvattaakseen asekauppaa.

Aseteollisuus on hankkinut vahvat kytkökset lahjomalla sen etuja ajavia poliittisia tahoja ja sotilasjohtoa. Tämän lisäksi sitoudutaan asejärjestelmien myötä kymmeniksi vuosiksi entistä tiukemmin aseteollisten yhteenliittymien politiikkaan.

Maailman johtavaan sotilasmahtiin USA:han keskittyvät aseostot lisäävät maamme riippuvuutta, mikäli lähdemme10 miljardin euron välittömällä panoksella tukemaan sen sotateollista kompleksia. Vielä surullisempaa on maamme joutuminen samalla suurvaltojen sotapelin pelinappulaksi, shakkitermiä käyttäen moukaksi, joka työnnetään eteen ja tarvittaessa uhrataan.

Ja tämä kaikki tapahtuu aikana, jolloin olisi paljon tärkeämpää tehdä jotakin aivan muuta. Pandemian hallintaan saaminen ja jälkihoito vaatii varoja meilläkin ja maailmanlaajuisesti vielä enemmän. Lisäksi kotimaassamme mm. sote-uudistus-, koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripalveluiden turvaaminen vaatii panostusta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää mittavia toimenpiteitä ja nopeasti, mutta sekin on vain yksi osatekijä. Tutkijat ovat määritelleet kahdeksan kriittistä kynnystä planetaarista rajaa, joista yksikin ylittyessään saattaa järkyttää koko maapallon luonnon elossapitojärjestelmää, luonnon kykyä pitää yllä turvallista ja suotuisaa ympäristöä ihmiskunnalle ja koko ekosysteemille.

Nuo rajat ovat ilmastonmuutos, merten happamoituminen, kemialliset saasteet, lannoitteiden liikakäyttö, makeaveden kulutus, maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmansaasteet.

Olemme jo ylittäneet neljä kriittisistä rajoista. Asevarustelun sijasta paneutuminen yhdessä noiden ongelmien ratkaisemiseen antaisi ihmiskunnalle vielä mahdollisuuden pitää planeettamme itselleen elinkelpoisena.

– Suoritetun kyselyn mukaan hävittäjähankinnan lykkääminen oli suomalaisten keskuudessa suosituin keino esim. koronan vaurioittaman talouden tasapainottamiseksi. Huomion arvoista on, että tiukkaa budjettikuria vaativassa oppositiossa vain 7 prosenttia oli lykkäyksen ja hankintakulujen pienentämisen kannalla.

Näillä perusteluilla vetoammekin, että maamme hallitus parantaa rapistuvaa julkikuvaansa ja kansalaisten enemmistön tahdon mukaisesti ainakin lykkää hävittäjähankintaa vuoteen 2030 asti. – Silloin on paremmat edellytykset arvioida sotateknologian ja kansainvälisten suhdanteiden kehitystä.

Asevarustelun vaihtoehtona Suomelle tärkeämpi rooli on paitsi hoitaa maamme akuutteja ongelmia myös Nato-kytkentöjen sijasta aktiivisesti edistää kansainvälisten suhteiden liennytystä, esim. Ukrainan kriisi tarvitsee sovittelua, ei nokittelua.

Maailma tarvitsee laajaa vuoropuhelua ja rauhanomaista yhteistyötä ilmastoja ympäristökriisin eliminoimiseksi sekä nyt ajankohtaista työtä korona-pandemian voittamiseksi.

Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry

3 KOMMENTIT

  1. Mitä Wikipediassa kerrotaan Suomen Rauhanpuolustajien taustasta (Lainattu 5/2021):

    Suomen kommunistisen puolueen oppositiolla, jota 1970-luvun alussa alettiin kutsua taistolaisiksi, oli vankka asema Rauhanpuolustajissa. Ydin-lehdessä väitettiin vuonna 1984, ettei järjestön kymmenien palkkatoimitsijoiden joukkoon ollut koskaan kelpuutettu kuin ”yksi ainoa ei-taistolainen”.Järjestö vastusti pääsihteeri Mirjam Vire-Tuomisen johdolla NATO:n toimintaa, mutta ei kritisoinut Neuvostoliiton toimintaa. Rauhanpuolustajat antoi hyväksyntänsä esimerkiksi Tšekkoslovakian miehitykselle 1968.Vuonna 1990 järjestön varapuheenjohtaja Pekka Koskinen myönsi, että järjestön ongelmina olivat ainakin 1970- ja 80-luvuilla olleet kaksinapainen käsitys maailmasta Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton hallitsemana, poliittis-emotionaalinen sitoutuminen Neuvostoliittoon sekä osin opportunistinen sitoutuminen sisäpoliittiseen valtaan Suomessa. Monet puolueet pyrkivät hakemaan Rauhanpuolustajien kautta suhteita Neuvostoliittoon, muun muassa Keskustapuolue ja Demarinuoret kuuluivat järjestöön. (Wikipedia 2021)

Comments are closed.