Lähestyvät kuntavaalit ovat, kuten vuoden 2017 vaalitkin, sote-uudistuksen varjostamat. Sote-uudistus toteutuessaan siirtää yhden kuntien merkittävimmistä tehtävistä uusien hyvinvointialueiden vastuulle.
– Taloudellisesti iso osa kuntien menoista ja tuloista on tämänhetkisen tiedon mukaan siirtymässä hyvinvointialueille. Iso osa taloudellisesta päätösvallasta ja toisaalta vastuusta on siirtymässä kunnista pois, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki kertoo.
Karimäki toteaa, että vaikka sote-uudistus toteutuisi, moni ihmisten arkeen läheisesti liittyvä asia jää edelleen vaaleissa valittujen valtuutettujen päätettäväksi.
Esimerkiksi koulutuspalvelut ja varhaiskasvatus koskettavat lapsiperheitä ja nuoria, elinkeinopalvelut yrityksiä ja infrastruktuuriin ja kaavoituksiin liittyvät asiat kaikkia kuntalaisia.
– Siihen, onko kunnissa ammattioppilaitosta tai lukiota, vaikuttaa tietysti myös väestöpohja eli onko paikkakunnalla opiskelijoita. Usein pienemmissä kunnissa on alueellinen oppilaitos, johon lähikunnista tulee opiskelijoita. Toki kunnat ovat usein halukkaita saamaan korkea-asteen oppilaitoksia omille alueilleen, mutta se ei ole suoraan kuntien päätettävissä.
Kunnissa tehdään päätöksiä myös kulttuurin suhteen. Karimäki pohtii, että koronavuosi on nostanut kulttuurin tapetille kahdellakin tapaa. Toiset ovat havahtuneet siihen, miten iso merkitys kulttuurilla on omalle hyvinvoinnille.
– Kun kirjastot olivat vuosi sitten kiinni, moni kuntalainen saattoi huomata, että onpa hankala tilanne. Mutta varmasti moni muukin kulttuurin osa-alue, kuten taide ja teatteri ovat sellaisia, joiden olemassaolon moni nyt tiedostaa.
– Toisaalta on toimijoita, joiden mielestä voitaisiin lakkauttaa kaikki tällaiset kulttuurilaitokset. Kulttuurin tukeminen on heidän mielestään turhaa rahanmenoa. Koronavuosi voi nostattaa keskustelua myös tästä näkökulmasta, että hyvinhän tässä on vuosi mennyt ilmankin.
Jos valtakunnan tason julkista keskustelua seuraa, vaalien alla erityisesti oppositiopuolueet ovat hanakasti ottaneet kantaan asioihin, joilla ei suoranaisesti ole tekemistä kuntatason päätöksenteon kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi polttoaineen hintaa koskeva kysymys sekä Euroopan Unionin elpymispaketista käyty keskustelu.
– Näillä keskusteluilla halutaan ilmentää laajempaa mentaalista arvokäsitystä. Erityisesti perussuomalaiset ovat pitäneet esillä tätä bensakapinaa. Se syvä taso, johon keskustelu kytkeytyy on suomalaisen elämänmuodon puolustaminen sekä tavallisen ihmisen valinnanvapauden ja oikeuksien puolustaminen. Vastapuoleksi asemoidaan tällainen ylhäältä johdettu ja ihmisiä väkisin johonkin suuntaan puskevaksi koettu politiikka.
Tulevista kuntavaaleista on puhuttu somevaaleina. Osittain siksi, että sosiaalinen media on vankistanut asemaansa tiedonhakukanavana ja ehdokkaiden julkaisukanavana jo aikaisemmin ja osittain siksi, että koronan myötä varsinkaan isojen vaalitilaisuuksien järjestäminen ei onnistu.
– Verkon kautta tapahtuva tiedonhaku esimerkiksi ehdokkaasta on lisääntynyt merkittävästi vähintään koko 2010-luvun. On tullut lisää sosiaalisen median alustoja, joissa ehdokkaat ovat esillä. Erityisesti nuorimmat ikäluokat käyttävät niitä aktiivisesti ja etsivät tietoa luontevasti.
Ikääntyneet ikäluokat ovat Suomessa edelleen aktiivisimpia äänestäjiä.
– Tästä syystä voisi ajatella, että puolueet joutuvat taloudellisesti enemmän panostamaan perinteiseen printti-, radio- ja televisiomainontaan. Niillä tavoitetaan suuria ikäluokkia, jotka eivät ole aktiivisia verkossa.
Kokonaan vaalityö ei nojanne nettiin tai vaalimainontaan. Edelleen puolueet ja ryhmät pyrkivät kohtaamaan ihmisiä kaduilla.
– Varmasti vaalitelttoja ja -mökkejä tullaan perustamaan, mutta ei siinä mittakaavassa kuin normaalisti tapahtuu.
Hanna Hyttinen
FAKTA
Mitkä ovat kolme suurinta asiaa, joista Uudessakaupungissa on päätettävä seuraavalla valtuustokaudella, kaupunginjohtaja Atso Vainio?
– Kaupungin strategia ja sen toteuttamiseen liittyvät päätökset.
– Talousarviot ja -suunnitelmat.
– Kaupungin elinvoiman vahvistaminen, kuten kaupunkikeskustan elävöittäminen sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen.
Mitä toivot uudelta valtuustolta?
– Dynaamista yhteistyötä.
Teija Uitto