Turkkiloita on useita eri lajeja. Pikkuturkkilon tunnistaa kokomustista tuntosarvista, kun taas veikeästi nimetyn tutkijaturkkilon tuntosarvet ovat päistä kellertävät. Karvaturkkilon ruumista puolestaan reunustaa rivi keltaisia karvoja.
Lajista riippumatta turkkiloiden elintavat ovat melko samanlaiset. Niiden hapsuisissa tuntosarvissa on herkkä hajuaisti, jonka avulla ne löytävät kuolleiden eläinten luo pitkienkin matkojen päästä. Erityisesti niiden mieleen ovat pikkulintujen ja pienten nisäkkäiden haaskat.
Turkkilot ovat hyödyllisiä: ne ovat osa luonnon omaa siivouspartiota, joka ripeästi hajottaa raadot ja kierrättää niiden sisältämät ravinteet.
Usein samalle haaskalle pöristelee monta turkkiloa, ja siitä alkaa tappelu. Naaraat tappelevat keskenään ja koiraat keskenään, kunnes paikalle jää yksi pariskunta. Jos haaska on iso, voi tilaa olla useallekin parille.
Sitten alkavat hautausurakoitsijan työt. Turkkilot kaivavat haaskan alle kuopan ja hautaavat sen kokonaan. Ne käsittelevät haaskan huolellisesti: karvat tai höyhenet irrotetaan ja ne käytetään hautakammion vuoraukseen. Haaska muotoillaan enemmän tai vähemmän palloksi ja voidellaan turkkiloiden erittämillä säilöntäaineilla, jotka vähentävät muita raadonsyöjiä houkuttelevaa hajua.
Naarasturkkilo munii ja valkoiset toukat syövät haaskaa. Mutta vanhempien hoiva ei lopu tähänkään.
Vaikka toukat osaavat syödä itse, ne myös kerjäävät ruokaa vanhemmiltaan. Nämä ruokkivat jälkeläisiään suoraan suuhun osittain sulatetulla ruoalla. Arvellaan, että ruokinta nopeuttaa poikasten kasvua.
Toisaalta emot voivat myös joutua tappamaan toukkiaan, jos niitä on haaskan kokoon nähden liikaa. Niiden kannalta on parempi kasvattaa pienempi määrä suuria ja hyvinvoivia jälkeläisiä kuin monta nälän heikentämää.
Turkkilovanhemmat myös puolustavat haaskaa ja toukkiaan saalistajilta ja kilpailijoilta. Se ei ole aina aivan pieni urakka, sillä luonnossa haaskoille on monta ottajaa.
Emokuoriaisten urakka loppuu, kun toukat jättävät haaskan ja mönkivät maan sisään koteloitumaan. Niistä kuoriutuu aikanaan näiden luonnon omien hautaustoimitsijoiden seuraava sukupolvi.