Kalannissa ja Pyhärannassa tehty karhuhavaintoja

Kesäkuun aikana on tehty muutamia karhuhavaintoja eri puolella Uuttakaupunkia. Esimerkiksi kesäkuun toisella viikolla Ruonanperässä oli aamuyöllä ajelemassa ollut mopopoika nähnyt karhun. Kyseessä oli luultavasti aikuinen karhu, mutta kuvaa poika ei ollut eläimestä saanut.

– Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tehtiin karhuhavainto Pyhärannan keskustasta Ihodeen päin. Maanantain ja tiistain välisenä yönä riistakamera teki karhuhavainnon Vihannes-Laitilan takana olevalla alueella Kalannissa, Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Luotonen kertoo.

Luotosen mukaan on todennäköistä, että kyseiset havainnot on tehty samasta karhusta, joka on lähtenyt kotikonnuiltaan seikkailemaan ja etsimään uusia ruokapaikkoja.

– En osaa sanoa, minkä verran alueella on mehiläiskasvattajia tai hunajankerääjiä, mutta ravinnon perässä karhu on liikenteessä, Luotonen sanoo.

Luotonen toteaa, että karhuhavainnot ovat melko harvinaisia, koska yleensä karhu väistää ihmistä viimeiseen asti.

– Tosin, jos karhulla on pentu mukanaan, niin se hyökkää ihmisen päälle suojellakseen jälkikasvuaan. Nyt nähty karhu on kuitenkin ollut liikkeellä yksin ja sille ei todennäköisesti ole sattunut mitään, joten karhu ei ole ihmiselle vaarallinen, Luotonen lisää.

Hän pitää todennäköisenä sitä, että karhu on jatkanut matkaansa jo muille paikoille. Alueella on tiiviisti asustusta ja mökkejä, joten karhujen kaipaamia rauhallisia ja laajoja metsiä ei alueelta löydy.

– Pelkoon ei ole syytä ja ihmiset voivat yhä käydä ihan rauhassa lenkillä myös iltaisin, mutta kannattaa ottaa kaveri mukaan ja pitää sopivaa puhetta yllä, jotta mahdollinen karhu kuulee muut kulkijat, Luotonen toteaa.

Jos kuitenkin sattuu karhun näkemään, on siitä ilmoitettava suurpetoyhdyshenkilölle tai vaikkapa hätäkeskukseen, josta tieto lähtee varoituksena eteenpäin.

– Saamme sitä kautta kartalle merkintöjä ja voimme seurata, mihin karhu on menossa ja kykenemme määrittelemään myös karhukannan kokoa, hän lisää.

Tärkeintä on, että mahdolliset karhuhavainnot ilmoitetaan niin pian kuin mahdollista. Näin vältytään huhupuheilta ja useamman käden kautta kulkeneilta tiedoilta.

– Jos havaintoaan ei ilmoita itse, vaan se tulee huhupuheena vinkkejä jäljittävien metsästäjien tietoon, niin välillä on kovin vaikeaa lähteä taaksepäin selvittämään alkuperäistä näkijää, Luotonen huomauttaa.

Välillä ihmiset eivät ole varmoja havainnostaan ja he eivät tiedä, minkä eläimen he vilaukselta näkivät.

– Silloin jalkaudumme maastoon tutkimaan ja etsimään jälkiä. Onnistumme usein seuraamaan jälkiä ja sitä kautta saamme ainakin varman jälkihavainnon, Luotonen sanoo.