Kaupunki edistää asukkaiden työllistymistä monin eri tavoin

0
Monet työttömille tärkeistä toiminnoista kuten työpaja Väiski, aikuisten vastaanotto Arvo ja kierrätyskeskus majailevat samassa pihapiirissä, vanhassa raittiusseura Kasvin talossa.

Kaupungin rooli työllisyyspalveluissa muuttuu yhä merkittävämmäksi. Suomen hallitus päätti huhtikuun puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Näillä näkymin siirto tapahtuisi vuoden 2024 aikana, mutta jo nyt kunnissa kokeillaan uuteen tilanteeseen soveltuvia palveluja. Kaiken takana on ajatus siitä, että työllistymistä edistävien palveluiden siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Muutos vaatii kuitenkin uutta ajattelua.

– Uudessakaupungissa olemme lähteneet mukaan useaan työllisyyspalveluita kehittävää hankkeeseen. Tärkeintä mielestäni on rakentaa toimintamalli mikä mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja tehokkaan kuntalaisten työllistymistä tukevan kokonaisuuden. Asiakkaan tulee saada tarvitsemansa palvelut sujuvasti, yhden luukun -periaatteella, tiivisti Uudenkaupungin sosiaalipalvelujohtaja Marika Lehtinen.

Maaliskuun alussa käynnistyi työllisyyden kuntakokeilu, jossa mukana yhtenä kuntana on myös Uusikaupunki. Kokeilun piirissä ovat työvoimapalveluissa olevista työttömistä työnhakijoista he, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan tai ovat alle 30 -vuotiaita tai ovat taustaltaan maahanmuuttajia. Jonkun kohdalla työttömyys on jatkunut jo pidemmän aikaa, joku on vasta tullut työmarkkinoille.

– Kokeilun tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Tässä avainasemassa on yksilölliset palvelut, palveluohjaus ja palveluihin pääsyn tehostaminen, luetteli työikäisten palveluyksikön esimies Teija Ahokas.

Kuntakokeilussa asiakastyötä tekevät kolme työllisyysohjaajaa, psykologi ja sosiaaliohjaaja.

– Nyt on menossa asiakkaiden kartoitus ja heihin ja heidän elämäntilanteeseen tutustuminen. Kuntakokeilun asiakkaita on Uudessakaupungissa kaikkiaan 528, joten tämä kartoitusvaihekin vie aikansa. Kaikki asiakkaat, joiden kanssa olen tähän mennessä jutellut, ovat suhtautuneet kokeiluun hyvin myötämielisesti, selvitti työllisyysohjaaja Satu Junnila.

Toinen täysin uusi kehittämishanke on valtakunnallinen, ministeriön rahoittaman työkykyohjelman hanke ”Kaveria ei jätetä”. Tämän hankkeen kohderyhmänä on osatyökykyiset työttömät henkilöt, joiden elämäntilanne mahdollistaa työelämään siirtymisen. Henkilön osatyökyky voi johtua esimerkiksi kroonistuneesta sairaudesta tai vammasta.

– Osatyökykyisten työhönvalmennus ja yksilöllinen tuki työsuhteen alkaessa ovat tärkeä osa toimintaa. Yhtä tärkeää tulee olemaan mahdollisten työnantajien kontaktointi. Toivonkin, että kaikki mahdollisesti osatyökykyisen henkilön palkkaamisesta kiinnostuneet olisivat minuun yhteydessä mahdollisimman matalalla kynnyksellä, sanoi hankkeen työkykykoordinaattori Laura Kilpeläinen.

Hankkeiden onnistumista tullaan aikanaan mittaamaan niiden työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutuksilla.

Uusien työllistämishankkeiden ohella kaupungissa jatkuu tutut, työllisyyttä tukevat palvelut: kuntouttava työtoiminta ja työpaja Väiski sekä kaupungin palkkatukityöllistäminen. Työpajatoiminta sai valtionavustusta tänä vuonna 45 000 euroa.

– Meitä on nyt kaksi vakituista työntekijää työpaja Väiskissä ja se on mahdollistanut ryhmien määrän kasvattamisen ja sen että olemme voineet perustaa erityyppisiä ryhmiä, selvitti työpajaohjaaja Meri Lindgren.

Työpaja toimii ponnahduslautana koulutukseen, työelämään, oppisopimukseen, työkokeiluun tai vastaavaan siirryttäessä.

– Uutena asiana meillä on pohdinnassa opinnollistaminen. Eli mikä tulee olemaan meidän rooli, kun oppivelvollisuusikä nousee ja on kuitenkin nuoria joiden kohdalla opiskelu oppilaitoksessa ei syytä tai toisesta suju, kertoi Lindgren.

Kaupungin palkkatukityöllistämistä hoitaa nykyään palvelukoordinaattori Eila Pappila.

– Kaupungilla palkkatukityössä on tällä hetkellä aika normaali määrä eli parikymmentä henkilöä, valtaosa puistopuolella ja teknisissä palveluissa. Tulevaisuuden tavoitteena on löytää työtehtäviä kaupungin organisaatiosta nykyistä laajemmalta rintamalta, pohti Eila Pappila.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here