Uusikaupunki
Hanna Vuola on tottunut työntämään kätensä multaan, sillä hän on kasvattanut puolisonsa kanssa varhaisvihanneksia maatilalla Laitilassa. Nyt kasteltavana on vain ruukkupetuniat ja puutalon idyllinen puutarha Uudenkaupungin keskustassa.
Vuolat muuttivat vuosi sitten Laitilasta Uuteenkaupunkiin. Tytär perheineen asuu nyt maatilalla.
–Olemme kaksi vuotta etsineet sellaista taloa, johon myös sokea veljeni voisi muuttaa. Uudenkaupungin keskustasta löytyi vähän isompikin talo. Tähän saimme asunnot meille ja veljelle, työhuoneen minulle ja piharakennukseen tehdään vielä veljelle paja, jossa hän voi sitoa harjoja.
Vuolalle muutto Uuteenkaupunkiin oli luonteva, sillä hän on Kalannista kotoisin ja työskennellyt virkamiehenäkin Kalannissa. Mies sen sijaan muutti lapsuudenkodistaan Laitilasta Uuteenkaupunkiin, mutta hyvin hänkin on sopeutunut. Aidat on jo maalattu ja nyt talo odottaa maalaamista.
Hanna Vuola työskentelee Turussa Varsinais-Suomen Keskustan piirin toiminnanjohtajana. Hänellä on asunto myös Turussa, jossa hän on yleensä arjet, mutta korona muutti tilanteen. Vuola jäi etätöihin Uuteenkaupunkiin.
– Vastaan koko maakunnan alueella keskustan vaalitoiminnasta. En itse aikonut ensin ehdokkaaksi, kun ajattelin olevani viikot Turussa. Kun korona lisäsi etätöitä, lähdin sitten itsekin ehdokkaaksi.
Hanna Vuola tuli valituksi valtuustoon 86 äänellä. Valtuustotyö on hänelle tuttua, sillä hän on ollut kolme kautta Laitilan valtuustossa, toiminut valtuuston varapuheenjohtajanakin ja on edelleen maakuntahallituksen varajäsen. Konkaripoliitikolle lankeaa varmasti hyvä paikka myös Uudenkaupungin paikkajaossa.
– Uskon selviytyväni missä paikassa tahansa. Olen monta kertaa kesken kautta ottanut jonkun uuden tehtävän vastaan. Minusta on mukavaa oppia uutta. Kyllä minulle paikka kaupunginhallituksessakin sopisi.
– Haluaisin lisätä kuntien välistä yhteistyötä Vakka-Suomessa. Toivoisin yhteistyön lisääntyvän myös kaupungin sisällä. Siihen on nyt hyvä mahdollisuus, kun valtuustoon nousee paljon uusia.
Vuola toivoo, että paikkajaossa kunnioitettaisiin äänestäjiä ja paikat jaettaisiin vaalituloksen mukaan. Hän vertaa, miten esimerkiksi maakunnalliset luottamuspaikat jaetaan täysin kannatuksen mukaan.
– Ymmärrän toki vaaliliitot, mutta niistä pitäisi sopia jo ennen vaaleja. Jos kimppaan lähdetään vasta vaalien jälkeen, se koetaan juonitteluksi. Se on huono lähtökohta valtuustokaudelle.
Vuolan mielestä myös kaupungin vetovoimaa pitäisi rakentaa yhteistyössä. Hän kokoaisi poliitikot, virkamiehet, järjestöt, toimittajat ja kaikki asiasta kiinnostuneet yhteiseen työpajaan miettimään keinoja vetovoiman lisäämiseksi.
– Ihmisten osallistamisella on suuri merkitys. Meidän vastuulla on, ettei äänestysprosentti jää seuraavissa vaaleissa näin alhaiseksi kuin se nyt oli. Pitäisi miettiä kaupunginosabudjetointia tai jotain, millä ihmiset saadaan kiinnostumaan päätöksenteosta.