MDI puhuu koronavuodesta taitekohtana. Koronavuoden aikana suurimpia voittajia väestönkehityksessä ovat olleet suurten kaupunkien kehyskunnat ja pienempiä voittajia maakuntakeskukset sekä vapaa-ajan ja matkailun keskittymät ympäri Suomea. Epidemia aiheutti digiloikan, mikä taas on mahdollistanut useissa ammateissa siirtymisen etätöihin. Myös mökkeily ja monipaikkaisuus ovat lisääntyneet. MDI:n asiantuntija Rasmus Aro toteaakin, että Helsingin suunta on hiljentynyt (TS 2.6.).
Varsinais-Suomessa koronavuosi on kiihdyttänyt muuttoa Turun kehyskuntiin. Vakka-Suomessa muuttovoittoa on Turun kehyskuntien lisäksi saanut muun muassa saariston kuningaskunta Kustavi. Uusi väestöennuste nojaa tähän muutokseen. Kaupungistumisskenaarion rinnalle on noussut hajautumisskenaario. Kaupungistuminen jatkuu, mutta aiempaa suurempi osa kasvusta suuntautuu suurten kaupunkien kehysalueelle sekä maaseutumaisiin kuntiin. Hajautumisskenaario suosii Turun kehyskuntia ja mahdollisesti myös Uuttakaupunkia.
MDI:n tuoreessa väestöennusteessa arvioidaan, että Varsinais-Suomessa vuoteen 2040 mennessä Kaarinan väestö kasvaisi 21,6 prosenttia, Raision 11,9 prosenttia ja Kustavin 23 prosenttia.
Koko maan väestönkasvu perustuu vieraskielisten asukkaiden osuuden kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisten kieliryhmien väestön määrä supistuu noin 440 000 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvaa noin 490 000 henkilöllä. Jos kunta haluaa kasvaa, sen täytyy olla veto- ja pitovoimainen erityisesti vieraskielisille.
Uudessakaupungissa tätä väestönkehitystä on osattu ennakoida. Kaupunginjohtaja Atso Vainio on nostanut esiin tätä muutosta jo usean vuoden ajan. Kaupunki on myös valmistautunut tilanteeseen rakentamalla palveluja vieraskielisille. Kaupungin maahanmuuttokoordinaattori ja Ukipoliksen Asukasluotsaus pyrkivät kaikin tavoin tukemaan vieraskielisten arkea. Myös me täällä jo asuvat voimme omalla suhtautumisellamme helpottaa tulijoiden kotiutumista.
Teija Uitto