Myllynomistaja Aaltonen oli muutakin

0
Paavo Aaltonen ja Helena Wilson moottoripyöräilemässä Taivassalossa noin vuonna 1920.

Uudenkaupungin historiaan sisältyy muutamia vain valokuvissa ja ehkä joidenkin muistoissa olevia rakennuksia, joiden syntyyn oli vaikuttamassa henkilö, jolle suotiin vain noin neljän vuosikymmenen elon taival. Syntymäkaupunkini museon ”Talotarinoita puretuista rakennuksista” näyttelyssä mainitaan isoisäni rakennuttama Seurahuone.

Liikemies Paavo Aaltonen syntyi Taivassalossa 1891 ja kuoli Tampereella 1933 hieman alle 42 vuoden ikäisenä.

Aaltonen oli aktiivinen nuorisoseuramies ja soitti viulua, erityisesti pelimannimusiikkia. Hän kuului Taivassalon suojeluskuntapiirin perustajiin ja toimi Suojelusvartioston varapäällikkönä, harjoituspäällikkönä ja Suojeluskunnan ensimmäisen joukkueen johtajana. Liikemiehen veri veti hänet ilmeisesti isän perintönä Wehaksen sahan ja Taivassalon myllyn omistajaksi.

Aaltonen solmi 1921 Taivassalossa avioliiton Helena Wilsonin kanssa.

Paavo Aaltonen rakennutti Vakka-Suomen Myllyn Sorvakon sillan länsipuolelle 1924-25. Kiinteistökauppa tapahtui kauppaneuvos Knut Wallinin kanssa. Myllyn toiminta loppui 1950-luvun alussa.

Hän rakennutti Seurahuoneen Rantakadun ja Blasieholmankadun kulmaan 1924-25, siis samaan aikaan kun rautatie valmistui Uuteenkaupunkiin. Liikenneyhteyksien kehittymisellä saattoi olla osansa Seurahuone -hankkeessa.

Seurahuoneen hotellipuolella oli yläkerrassa kymmenen ja alakerrassa kolme matkustajahuonetta. Vuokrattavina oli 1, 2 ja 3 huoneen ja keittiön huoneistoja. Piharakennuksessa oli asunto talonmiehelle, autotalli ja varastotiloja.

Uudenkaupungin Sanomat 15.6.1926: ”Uudenkaupungin Seurahuone.

Yllä olevalla nimellä avataan piakkoin Uudessakaupungissa myllynomistaja Aaltosen uudessa talossa Rantakadun varrella erinomaisen hauska ja mukava hotelliliike.

Olemme olleet tilaisuudessa etukäteen tarkastaa huoneustoa ja voimme siitä kertoa seuraavaa:

Kun tullaan Blasieholmankadulta sisään ollaan ensin kauniissa ja ilmavassa hallissa, jonka vasemmalla puolella ruokasali useine kiilloitetusta koivusta valmistettuine pöytineen ja tuoleineen. Sali on erittäin valoisa ja ilmava ja suorastaan loistaa puhtautta ja kauneutta.

Salin perällä on toinen pienempi huone, joka on aiottu yksityisille seurueille. Huonekalusto täällä on tummaa värjättyä koivua ja peilit ja komeat taulut seinillä muistuttavat Euroopan suurta hotellia.

Muut alakerran huoneet ovat taloustarkoituksia varten.

Edellä mainitusta keskushallista johtavat leveät portaat ylähalliin, jonka eri puolilla on 8 -9 matkustajahuonetta VC y.m. Eteläpuolella olevat huoneet ovat kauniisti sisustetut, muutamat komeastikin tammisine huonekaluineen y.m. ja pohjanpuolella olevat yksinkertaisemmin, mutta silti siististi ja aistikkaasti.

Kaikissa huoneissa on kauniita seinätauluja, jotka tekevät ne kodikkaiksi ja viihtyisiksi, ja kun matkustaja sulkee ovensa, ei mikään häiritse hänen rauhaansa, sillä jokainen matkustajahuone on eristetty toisistaan.

Hotellia tulee pitämään rva Karjalainen, jota pyydämme onnitella siitä aistikkuudesta ja kodikkuudesta, joka on painanut leimansa koko laitokseen. Samoin pyydämme onnitella hra Aaltosta onnellisesti suoritetun rakennuksen suunnittelun johdosta.”

Uudessakaupungissa osoitteeksi riitti talon nimeäminen paikkakunnalle ominaisella tavalla. Niinpä Helsingistä muuttanut lääkäri A. Hornborg ilmoitti 25.2.1926 ottavansa sairaita vastaan Myllynomistaja Aaltosen talossa kello 9-12 a.p. ja 5-6 i.p.

Uuteenkaupunkiin muutettuaan Paavo Aaltonen ei pitkään saanut elää. Puoliso Helena jäi 1933 kolmen alaikäisen lapsensa kanssa huolehtimaan Seurahuoneesta. Ravintola ja matkustajakoti toimivat Seurahuoneella aina 1950-luvulle saakka.

Tämän jälkeen Seurahuone muutettiin asuinhuoneistoja käsittäväksi rakennukseksi. Isoäitini sinnitteli ”talonmiehenä” toimineen poikansa Urpon kanssa parisen vuosikymmentä rakennuksen ylläpidon kanssa, kunnes ikä alkoi painaa kumpaakin. Rakennus olisi vaatinut peruskorjauksen. Siihen heillä ei ollut varaa. He päättivät myydä kiinteistön, muuttivat Turkuun muutamaksi vuodeksi ja koti-ikävän valtaamina palasivat Uuteenkaupunkiin Rantakadulle kerrostaloasuntoon.

Hannu Luotola

soutuveneen päällikkö Saarijärvellä

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here