Vuoden 1992 EM-kisojen yllätysmestari on näissä kisoissa vakiokalustoa, kun taas Suomi on metsästänyt paikkaa maanosan valioiden joukossa vuosikymmeniä.
Kööpenhaminassa pelattavan avausottelun jälkeen Huuhkajat matkustaa Pietariin, jossa se kohtaa Venäjän ja Belgian. Lohko on vaikea ja ennakkoon edes yksi piste olisi erinomainen suoritus.
Tärkeintä on kuitenkin se, että pää on avattu. Suomi oli valahtanut todella harvalukuiseen joukkoon eurooppalaisia maita, jotka jäivät aina rannalle isojen poikien peleistä.
Vähältä piti, ettei tämäkin odotus olisi tuottanut pettymystä, kun kisat siirrettiin viime vuodelta tälle kesälle. Koronapandemian vuoksi koko kisojen perumisen uhka leijui yllä, vaikka Euroopan jalkapalloliitto Uefa vakuutteli mitä tahansa.
Alun perinkin EM-kisojen jakaminen kahdentoista eri maan kesken tuntui teennäiseltä ja koronan vuoksi jopa vaaralliselta. Lisäksi Uefa vaatii, että jokaiselle stadionille pitää ottaa edes jonkin verran yleisöä. Ymmärrettävästi muutama kaupunki luovutti tässä vaiheessa isännyyden muille.
Kun puhutaan Suomelle historiallisesta saavutuksesta, on hyvä muistaa, että arvokisoista rannalle jääminen on koskenut vain miehiä. Naiset nimittäin pelaavat vuoden kuluttua jo neljännen kerran EM-kisoissa.
Miehet ovat päässeet kolmesti olympialaisiin, mutta valitettavasti mitään niistä ei voi pitää järin suurena saavutuksena. Vuonna 1912 osallistujia oli vähän ja Suomi pääsi mukaan, vaikka olikin vielä osa Venäjää. Vuonna 1952 Suomi sai automaattisen paikan kisaisäntänä ja 1980 Moskovaan avautui paikka, kun suuri osa maista boikotoi kisoja.
Eikä jalkapallossa olympialaisia arvosteta yhtä korkealle kuin EM- tai MM-kisoja, koska mukana on lähinnä nuoria pelaajia.
Pian alkavien kisojenkin saavutusta voidaan vähätellä, sillä mukana on ennätykselliset 24 maata. Vähättely on kuitenkin turhaa, sillä Suomen paikka sinetöityi suoraan karsinnoista, eikä jonkun takaportin kautta, kuten esimerkiksi Skotlannin tai Pohjois-Makedonian kohdalla. Ja vaikka karsinnat eivät olisi menneet niin hyvin, olisi Suomellekin auennut samanlainen mahdollisuus.
Sääliksi käy silti Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajia, joiden vuosien odotusta ei palkita. Liput Kööpenhaminaan ja Pietariin olivat monella jo taskussa, mutta matkustamisen sijaan on suurimman osan tyydyttävä seuraamaan kisoja televisiosta.
Monelle jalkapallon ystävälle kisojen seuraaminen on varmasti erikoinen kokemus, kun on tottunut kannattamaan jotain ihan muuta maata. Oma suosikkini Hollanti on myös hieman yllättäen jäänyt viime vuosina karsintoihin, mutta nyt oranssipaidat ovat taas mukana.
Jääkiekon MM-kisat ehtivät sopivasti loppua ennen EM-jalkapalloa. Toivottavasti samanlainen hurmos jatkuu myös vihreällä veralla.
Risto-Matti Kärki
tuottaja