Korkeakoulut ja yliopistot ovat muualla, myös suurempien kaupunkien menomestat ja mahdollisuudet houkuttelevat. Jotkut täältä lähteneistä saattavat palata tutkintotodistusten kanssa takaisin kotiseudulle, kun toiset taas jatkavat elämäänsä muilla mailla.
Takaisin palaavat ovat onnekkaita, jos onnistuvat löytämään kotikaupungista omaan koulutukseensa sopivaa työtä, sillä onhan elämä pikkukaupungissa monella tavalla helppoa. Välimatkat ovat lyhyitä, asiat sujuvat usein helposti ja hyvä asia on sekin, että ihmiset tuntevat toisensa.
Lukiosta valmistumisen jälkeen olen saanut kokea pienen kaupungin edut. Olen usein miettinyt, miten moni asia johtuu juuri siitä, että asun pikkukaupungissa. Kun varusmiespalveluksen jälkeen ei heti ollut opiskelupaikkaa tai edes kunnolla ajatusta, mihin haluaisin lähteä, löytyi lähes naapurista vakituinen työpaikka.
On aika hienoa, että kaupungista löytyy Suomen suurin tehdas, jossa pääsee kokeilemaan työelämää ja tehdastyötä ilman korkeampaa koulutusta. Sitä kautta olisi voinut jatkaa omaa työelämää hakeutumalla vastuullisempiin tehtäviin ja ehkä kouluttautumalla sillä alalla. Itse kuitenkin ajattelin haluavani tehdä jotain muuta.
Olen asunut koko ikäni Uudessakaupungissa ja olen tyytyväinen, että pienessä kaupungissa on harrastusten kautta voinut saada monenlaista vastuuta, joka ehkä on vaikuttamassa ja ainakin auttamassa omaa reittiä siihen työhön, jota joskus haluan tehdä.
Paikallisessa urheiluseurassa minut on otettu mukaan ja annettu vastuuta. Olen päässyt osallistumaan nuorempien korisjunioreiden valmentamiseen ja siten oppinut paitsi lajista myös toisten ihmisten kanssa toimimisesta ja heidän ohjaamisesta.
Luulenpa, että vain pienellä paikkakunnalla on mahdollista päästä mukaan niin monenlaiseen seuratyöhön kuin itse olen päässyt. Vuosi vuodelta vastuuta on annettu lisää ja olenkin päässyt tekemään mm. urheiluseuran tiedotusta ja suorien tv-lähetysten selostamista.
Olen kiitoksen velkaa kaikille niille aikuisille, jotka eri seuroissa ovat jo aikanaan antaneet vastuuta myös meille nuorille ja siten mahdollistaneet monia mielenkiintoisia asioita. Ja ehkä auttaneet myös minua oman urani alkuun.
Tänä kesänä olen paikallislehdessä kesätoimittajana ja vastuu on aikamoinen. Saan tehdä juttuja kaupunkiin liittyvistä asioista ja omaan kiinnostuksen alaan, eli urheiluun, liittyviä uutisia ja henkilökuvia. On hienoa, että pienessä kaupungissa uskalletaan antaa vastuuta nuorille, jotka ovat innokkaita ja haluavat vaikuttaa.
Näinä päivinä moni nuori saa tiedon opiskelupaikasta tai myös siitä, jos ei tällä kertaa onnistanut. Haluaisin rohkaista niitä, jotka nyt jäivät ilman sitä paikkaa miettimään myös oman paikkakunnan mahdollisuuksia.
Omalla urapolulla voi olla monia vaihtoehtoja. Aina se todistus ei ole ainoa vaihtoehto, eikä kerro kaikkea sinun taidoistasi.
Eero Siivonen
kesätoimittaja