Vohdensaaren sulkuportin virkistysalueelle on parkkeerannut matkailuauto. Henna Latvala on herännyt pari tuntia sitten ja nauttii nyt aamupalaa makean veden altaan rantalaiturilla.
– Tämä on jo toinen aamiaiseni. Aloitin päivän appelsiinilla ja nyt on varsinainen aamupala menossa, Latvala hymyilee leveästi auringonpaisteessa.
Opettajan loma on alkanut ja hän aikoo ottaa siitä kaiken irti. Latvala on palannut tuttuun maisemaan, sillä hän on työskennellyt pari vuotta Uudessakaupungissa opettajana ja koulutusalan kehittämishankkeessa.
– Kun olin töissä täällä Uudessakaupungissa, kävin usein työpäivän jälkeen syömässä täällä Vohdensaaren rantakallioilla. Haaveeni oli joskus rullaluistella Lepäistentien päähän ja tänään aion toteuttaa sen.
Aamiaisen jälkeen Henna lähtee rullaluistelulenkille ja sen jälkeen uimaan. Tällä kertaa vierailu Uudessakaupungissa kestää muutaman päivän. Kaupungissa asuu sukulaisia ja ystäviä ja hän on tullut heitä tapaamaan. Myös Hierkonpolku kuuluu suunnitelmiin.
– Olen kotoisin Lapualta, joka on suunnilleen Uudenkaupungin kokoinen kaupunki. Uudessakaupungissa on tämänkokoiseksi paikkakunnaksi todella hyvät palvelut. Onhan Lapuallakin hyvät palvelut, mutta vain Uudessakaupungissa on soutuveneetkin järvellä ihmisten käytössä, hän kehuu.
Tällä kertaa hän on matkannut asuntoautollaan Etelä-Pohjanmaalta Uuteenkaupunkiin. Seuraava etappi on Helsingissä, jossa hän tapaa pastorin. Helsingin vierailu saattaa ratkaista, mitä hän ryhtyy tekemään syksyllä. Hän on tehnyt pitkään opetusalan kehittämistöitä, mutta seurakuntatyö on alkanut vedota yhä enemmän.
– Elämäni motto on kuunnella sisintä ja ottaa rohkeasti askeleita siihen suuntaan kuin sisin sanoo. Minusta jokaisen pitäisi elää omannäköistä elämää.
Latvalan ystävät sanovatkin, ettei häntä voi lokeroida mitenkään, kun nainen on aina elänyt niin omalla tavallaan. Hän asui pitkään Saksassa ja Espanjassa. Vakka-Suomeen hänellä on kuitenkin ollut aina yhteys.
– Kun Uudessakaupungissa on sukulaisia, olen käynyt täällä jo lapsena. Muistan miten lapsena ihailin Ruokolanjärven suihkulähdettä. Silloin ajattelin, että haluaisin joskus kävellä sen ohitse. Neljä vuotta sitten tulin tänne töihin ja pääsin toteuttamaan unelmani.
Henna Latvala on työskennellyt opettajana Kalannissa. Siellä hän sai lempinimen ”rakkausope”.
– Yksi ekaluokkalainen puhutteli minua niin. Puhun kai niin paljon rakkauden puolesta, Henna Latvala hymähtää.
– Jos jokainen tässä maailmassa olisi rehellinen itselleen ja muille ja yrittäisi toteuttaa rakkauden tekoja, kuinka ihana paikka tämä olisikaan.