Tuore valtiovarainministeri Annika Saarikko vieraili Vakka-Suomessa perjantaina. Maakuntakiertue alkoi Vehmaalta ja päättyi Laitilaan. Siinä välissä Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen tarjosi ministerille munkkikahvit Pakkahuoneella.
– Vähän haaveilinkin Pakkahuoneen munkista, kun tästä päivästä päätettiin, Saarikko hymyili. Hän kertoi, että puolisonsa sukujuurien vuoksi perhe vierailee joka kesä Uudessakaupungissa ja Pakkahuoneen munkit ovat kuuluneet perinteisesti kesäohjelmaan.
Pakkahuoneella ministeri tapasi Heinosen lisäksi kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin, yrittäjien puheenjohtajan Erkka Jäsperlän ja Ukipoliksesta Heidi Jaakkolan. Yleisöä tilaisuuteen ei oltu koronarajoitusten vuoksi kutsuttu.
Munkkikahvien keskeiseksi puheenaiheeksi nousi seutuliikenne. Heinonen korosti ministerille, että Turun ja Uudenkaupungin alueesta pitäisi liikenneratkaisuilla rakentaa yhtenäinen työssäkäyntialue.
– Jos Uudestakaupungista pääsisi tunnissa junalla Kupittaalle, tämä olisi yhtenäistä työssäkäyntialuetta, Heinonen totesi. Hän toivoi, että valtio velvoittaisi VR:n toimiin seutujunaliikenteen käynnistämiseksi. Heinonen myös pahoitteli, että viime hallituskaudella toiminut kalustoyhtiö haudattiin.
Saarikko totesi, ettei Uusikaupunki ole yksinään seutujunatoivetta esittämässä. Hän korosti, että keskusta-piiri on pitänyt paikallisjunahanketta esillä. Saarikon mielestä seutuliikenteen käynnistämistä tukee moni asia. Heinonen oli siitä yhtä mieltä:
– Ihmiset ovat tutkitusti valmiimpia pitempään työmatkaan, jos sen voi tehdä junalla.
Saarikko totesi myös, että se on luontevaa, koska junassa voi jo tehdä töitä. Hän myös muistutti, että seutuliikenteen yksi kriteereistä on jo täyttymässä.
– Junaradan sähköistäminen oli yksi peruste. Siihen käytettiin 20 miljoonaa euroa.
– Seuraavaksi pitäisi tasoristeyksiä poistaa tai lisätä niiden vartiointia, jotta junan nopeutta voitaisiin nostaa, Heinonen jatkoi.
Ministeri kyseli myös, minkälainen työllisyystilanne Uudessakaupungissa tällä hetkellä on ja miten kaupungin asukasluku kehittyy. Arvela-Hellén kertoi, että kun autotehtaan suurrekrytoinnit käynnistyivät 2017, asukasluku kasvoi yli 350:lla.
– Sen jälkeen muuttovoittoa ei ole tullut. Meidän pitäisi saada autotehtaalle tulevat muuttamaan, jotta he juurtuisivat tänne.
Jäsperlä arveli, että omistusasuminen jarruttaa ihmisten ratkaisuja. Hänestä vuokra-asumista pitäisi kyetä lisäämään, jotta ihmiset muuttaisivat helpommin työn perässä.
Heinonen kertoi ministerille, että työvoiman saannissa on tapahtunut nopeasti selkeä muutos. Ensimmäisissä suurissa rekrytoinneissa autotehtaalle tuli 20– 30-vuotiaita miehiä, nyt työvoimaa saadaan maahanmuuttajista.
– Kaupungin kannalta tilanne on hyvä, sillä se mahdollistaa perheiden muuton Uuteenkaupunkiin.
Jäsperlä kertoi ministerille myös vastavalmistuneesta elinvoimatutkimuksesta, jossa Uudenkaupungin keskusta menestyi hyvin. Hän arvioi, että Uudestakaupungista on riittävän pitkä matka Raumalle ja Turkuun.
– 50 ja 70 kilometriä suojaa niin, että ihmiset käyttävät Uudenkaupungin omia liikkeitä.
Saarikon maakuntakiertueen ohjelmassa oli Uudessakaupungissa harvinainen poikkeus, sillä hän vieraili myös yksityiskodissa Kalannissa. Saarikko tutustui ensin Anne ja Pentti Siivosen taide- ja antiikkikokoelmaan heidän kotonaan ja sitten vielä Mattilan tilalla.
– Olen todella vaikuttunut. Jossain British Museumissa tulee olo, että näkee niin paljon kaunista, että silmät turtuvat. Nyt yllättäen koen saman ilmiön Kalannissa, ministeri kehui Siivosten kokoelmaa.
Saarikko harmitteli, ettei aikataulu antanut myöden tutustua kokoelmaan perusteellisemmin.
Mattilan tilalta Saarikko jatkoi vierailulle Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle sekä Kasitorille keskustan vaalitilaisuuteen. Maakuntavierailu oli alkanut iltapäivällä Himoisten lahdella, jossa hän osallistui Vehmaan vesistöjenhoito- ja suojeluyhdistyksen uuden niitto- ja hoitoveneen vesillelaskuun ja kasteeseen.
