Ystäväni kutsui minut luokseen yhteiselle aterialle. Maukkaan aterian äärellä ystäväni halusi jakaa kokemuksensa. Hänelle oli tullut tarve ottaa yhteyttä vanhaan ystäväänsä ja mennä tapaamaan tätä. Hän oli soittanut heti samana päivänä ja sopinut, että hän tulisi käymään. Alkuminuutit olivat olleet hyvin kankeita, sillä heidän välillään oli ollut monta vuotta riitaisuutta.
Hän aloitti: ”Tulin pyytämään anteeksi menneitä tapahtumia. Me teemme erinäisiä asioita, jotka satuttavat toisia, tietoisesti ja tiedostamatta. Pyydän sinulta anteeksi omia tekojani.” Hänen ystävänsä oli aivan sanaton.
Pari päivää tämän jälkeen he tapasivat yllättäen kadulla. Hänen ystävänsä tervehti riemastuen ja kasvoilla oli lämmin hymy.
Tervehdyssanat shalom (hepreaksi) ja salem (arabiaksi) tarkoittavat rauhaa. Ne eivät ole vain sanontoja, vaan ne sisältävät syvällisiä merkityksiä, esimerkiksi rauhaa ihmisen ja Jumalan välillä, rauhaa ihmisten keskinäisissä väleissä, turvallisuutta, suojelusta ja anteeksiantamuksen siunausta.
”…opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia… yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” (Joh. 20:19,26)
Kaiken tämän koronan haasteiden ja muutosten keskellä Suomen Lähetysseurassa on ollut työn alla ulkomaanosaston organisaatiouudistus. Lähetysseura haluaa parantaa lähetystyön edellytyksiä ja toteuttaa perustehtäväänsä nykyistä tehokkaammin.
Paikallisen diakoniatyöntekijän, Rana Zeidanin kanssa olemme viime kuukaudet suunnitelleet alkavaa työtä. Tehtävänämme on ollut toimintasuunnitelman ja -budjetin laatiminen. On ollut hienoa, kun olemme voineet olla yhteydessä diakoniatyöntekijöihin niin Suomeen kuin muualle maailmaan.
Olin uskontojen välisessä tapaamisessa, jossa aiheena oli mielenterveys. Kerroin myös omasta kokemuksestani ollessani uskonnollisessa lahkossa, siitä miten rajusti uskontoa käytettiin väärin, ja joidenkin mielenterveys hajosi. Muutama päivä siitä sain yhteydenoton eräältä juutalaiselta, joka halusi keskustella asiasta lisää. Sovimme tapaamisen ja käymme nyt keskusteluja.
Kun minulta silloin aikanaan kysyttiin, olenko koskaan ajatellut lähteä ulkomaille töihin, oli vastaus selkeä ”en”. Ja niinpä olen ollut täällä jo 15 vuotta! Aivan samalla tavalla, jos joku olisi kysynyt minulta puoli vuotta sitten, onko minulla koira, en olisi sitä itse uskonut.
Näin ilmoituksen koirasta, jolle etsittiin kotia. Se oli kokenut kovia, väkivaltaa. Jopa myrkkyä oli heitetty sen päälle. Mieleni alkoi kääntyä ajatukseen, että jospa voisin antaa edes yhdelle kodittomalle koiralle kodin. Ihan ensimmäisellä tapaamisella koira tuli minua vastaan kuin olisimme olleet vanhoja tuttuja. Koira vei sydämeni ja adoptoin koiran, nimeltään Poju.
On hämmästyttävä nähdä, miten Poju on ystävällinen ihmisille. Se tahtoo tervehtiä jokaista ihmistä, kun olemme kävelyllä. Jos Poju joskus näkee, ettei joku ihminen anna sille huomiotaan, se pysähtyy istumaan ihmisen eteen ja odottaa, että ihminen luo katseensa siihen. Kuinka viisaat ovat Jobin kirjassa sanat, joissa kehotetaan katsomaan eläimiä ja oppimaan niistä (Job 12:7).
Sari-Johanna Kuittilo
Kirjoittaja on Uudenkaupungin seurakunnan nimikkolähetti Jerusalemissa.