Sihy-kriitikot eivät lyöneet päätään seinään. Valtuuston ääniharava, Kari Koski (sd.), on suhtautunut kriittisesti sihyyn, samoin hänen vaimonsa Merja Koski (sd.), joka hänkin isolla äänimäärällä nousi jälleen valtuustoon. Sihy-kriittisistä valtuustoon tulivat valituiksi myös Tarmo Kangas (kok.) ja Ari Saastamoinen (sd.) sekä Eero Hento (kok.), jonka vahvin vaaliteema oli nimenomaan sihyn vastustaminen. Kun sihy-prosessi on vielä kesken, Korkeimmalta hallinto-oikeudelta odotetaan, myöntääkö se valittajille valitusluvan, odotettavissa on melkoinen syksy. Keskustelua ainakin riittää.
Näissä vaaleissa oli muitakin ilmiöitä. Suurin puolue oli nukkuvien puolue. Äänioikeutetuista vain 49,9 prosenttia kävi äänestämässä. Luku on Suomen alhaisimpia. Mistä Uudenkaupungin alhainen äänestysprosentti sitten kertoo? Sitä voisi analysoida paljonkin. Ainakin nuoria ehdokkaita oli liian vähän. Ehkä muualta muuttaneet eivät ole vielä juurtuneet riittävästi lähteäkseen äänestämään.
Ensimmäistä kertaa Uudenkaupungin valtuustoon valittiin maahanmuuttajataustainen ehdokas. Granger Simmons (kok.) sai peräti 80 ääntä – enemmän kuin moni tunnetumpi ehdokas.
Perussuomalaiset menestyivät näissä vaaleissa erittäin hyvin. Puolueen paikkamäärä kasvaa neljällä. Myös kokoomus menestyi ja saa valtuustoon kolme lisäpaikkaa. Sen sijaan Pro Uusikaupunki koki rökäletappion. Ryhmä menetti kolme valtuustopaikkaa.
Paikkaneuvotteluista on tulossa erittäin kiinnostava vääntö. Kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset ovat nyt vahvoilla, kun sekä vasemmistopuolueet että Pro Uusikaupunki menettivät paikkoja. Toisaalta SDP:n Kari Koskella ja Jaana Reijonsaari-Korsmanilla on vahva äänestäjien tuki. Demareitten keskuudessakaan ei ole aivan seesteistä. Mielipide-eroja löytyy myös puolueen sisältä.
Tässä vaiheessa varmaa on ainoastaan, että politiikkaan on tulossa iso muutos. Uusikaupunki ei näytä tänään samalta kuin neljä vuotta sitten.
Teija Uitto