Sorvakon rannasta löytyi kalliohakkauksia

0
Sorvakon rantakalliosta löytyneet vaakaviivat, vuosiluvut ja pallopäinen pystyristi.

Sorvakon ranta-alueen parannustyöt ovat paljastaneet vanhoja kalliohakkauksia. Kallioon on hakattu kolme vaakasuoraa viivaa ja niiden yhteydessä olevat vuosiluvut, joista vanhin on 1899 sekä pystyristi pallopäisine sakaroineen.

– Oletan, että vaakasuorat viivat kertovat meriveden korkeudesta kyseisinä vuosina. Ne ovat olleet aikanaan tärkeitä tietoja merenkulkijoille. On mahdollista, että hakkaukset ovat venäläisten merenmittaajien tekemiä, sanoo merihistorioitsija Eero Auvinen.

Kalliohaukkaukset löysi Sorvakon rannan parannustöiden urakoitsija Jarno Österman . Ne sijaitsevat Sorvakon niemen Kaupunginlahden puoleisella rannalla pohjoiseen viettävällä kalliolla. Ne eivät ole ilmeisesti olleet tähän mennessä ainakaan kovin yleisesti tiedossa.

– Hakkausten havaitseminen maalta on selvästi vaikeampaa kuin meren puolelta, toteaa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen.

Esimerkiksi Sorvakossa lähistöllä lapsuutensa ja nuoruutensa asunut Heikki Hagman ei muista koskaan nähneensä näitä kalliohakkauksia. Kallioon hakatut vuosiluvut ovat 1899, 1900 ja 1901 tai 1907.

Merihistorioitsija ja valtiotietten tohtori Eero Auvinen on tutkimut kalliohakkauksia Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.

– Samanlaisia pystykallioiden vaakasuoria viivoja tai ristejä sekä niihin liittyviä vuosilukuja löytyy Saaristomereltä ja Ahvenanmaalta monia.Ne ovat lähes aina luotsiasemien tai merkittävimpien satamien rantakallioihin meistettyinä. Saaristomerellä on esimerkiksi Gullkronan saaressa vastaava risti ja vaakasuorat hakkaukset sekä vuosiluvut. Myös Högsårassa on vedenkorkeusmerkki ja Ahvenanmaan Rödhamnissa on sellaisia kahdessakin kohteessa, hän kertoo.

Auvisen arvion mukaan on mahdollista, että Sorvakon kalliohakkauksetkin ovat venäläisten merenmittaajien ”Mittariryssien” tekemiä.

– Heillä oli saaristolaisten hyvinvoinnin kannalta se merkitys, että mittaosastoon kuului lääkäri, joka oli yleensä altis auttamaan myös saariston sairaita, hän sanoo.

– Näitä merkintöjä teki ilmeisesti myös merenkulkuhallitus kattavasti Suomen merialueella. Merkinnät olivat tärkeä tieto merenkulkijoille ja erityisesti luotseille. Niiden avulla merikartoissa olevien väylien merkintöjä voitiin turvallisuussyistä korjata eli mahdollisesti madaltaa koko käytettävän väylän syvyyttä. Maahan nousee tällä alueella lähes puoli metriä sadassa vuodessa, Eero Auvinen korostaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here