Suomen suurin eläin

0
Hirvilehmä, vasa ja nuori sonni peltoaukealla. Hirvien yleisyys on uusi ilmiö.

Hirvi on niin tuttu ja itsestäänselvä otus, että harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka erikoinen ja ainutlaatuinenkin otus se on. Entä kuinka kauan hirvi on ollut yleinen laji?

Hirvi on Suomen luonnon suurin eläin. Vain suurimmat uroskarhut pääsevät edes lähelle hirven painoa, ja nekin häviävät kirkkaasti, kun otetaan huomioon hirven raajojen pituus. Ainoastaan Suomen vesille satunnaisesti harhailevat suuret valaat ovat vielä isompia.

Hirvi on myös hirvieläinten heimon suurin laji. Tätä titteliä se on hallinnut viimeiset 7700 vuotta, eli siitä saakka kun viimeiset kruunukauriit (eli isohirvet) kuolivat sukupuuttoon Uralvuorilla. Hirvieläimistä se on lisäksi ainoa, jolla on tavanomaisen sorkkaeläimen nenän sijaan erikoistunut kärsä.

Hirven lisääntyminen on hyvin tehokasta. Siitä kertovat jo metsästystilastot: yli kolmasosa, jopa lähes puolet Suomen hirvistä ammutaan joka vuosi, mutta hirvet eivät silti vähene. Pitkäkoipia menehtyy myös auto-onnettomuuksiin ja riittää suurpetojenkin evääksi.

Hirvien runsaus on fossiilien valossa epätavallinen ilmiö, joka lienee enimmäkseen ihmisen aikaansaannosta. Nykyihmisen Eurooppaan saapumista edeltäneisiin aikoihin mahtuu sekä nykyisenkaltaisia että viileämpiä ilmastovaiheita. Hirviä on ollut kaikenlaisissa ilmastoissa, mutta ei koskaan kovin paljon.

Kylminä aikoina hirveä yleisempiä olivat porot, villihevoset, arovisentit ja mammutit. Lämpiminä aikoina puolestaan isokauriit, villihevoset ja sarvikuonot. Näitä lajeja esiintyy paljon myös vanhimmissa eurooppalaisissa luolamaalauksissa.

Hirvestä tuli yleinen vasta kun monet sen kanssa elinpiirinsä jakaneet suuret kasvinsyöjät kuolivat sukupuuttoon. Sitä saalistaneet suurpedotkin hupenivat. Vasta viimeisen jääkauden loputtua hirvestä tuli suosittu maalausten ja veistosten kohde, mikä kertoo sen merkityksen kasvusta ihmisille.

Toisaalta hirvi ehti käydä Suomessa sukupuuton partaalla 1900-luvun alkupuolella holtittoman metsästyksen vuoksi. Historiallisena aikana se on metsästetty olemattomiin monesta muustakin Euroopan maasta.

Hirvien nykyiseen runsauteen vaikuttaa paitsi metsästyksen säätely, myös moderni metsä- ja maatalous. Siitä syntyy runsaasti taimikkoja, peltoaukeita ja pusikkoja, joista hirvien on helppo löytää yllin kyllin evästä.

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here