Suomi–Ruotsi-maaottelumarssista 80 vuotta

0

Tämä marssi oli toukokuussa 1941 Ruotsin ehdotuksesta koskien koko kansaa.

Alaikäraja oli 10 vuotta ja marssimatka naisille 10 kilometriä ja miehille kolmetoista vuotta täyttäneistä lähtien 15 kilometriä. Kymmenen kilometrin aikaraja oli 1 tunti 40 minuuttia ja 15 kilometrin 2 tuntia 20 minuuttia. Juosta ei saanut.

Kyläkunnittain marssireittejä oli mitattu valmiiksi. Kalannin eteläkulmalla yksi marssireitti alkoi Santtiolta nykyisen Liisankiven kohdalta kulkien vanhaa tietä Simulan, Antin ja Mattilan talojen ohi Päivärannalle, josta koulun kohdalta vanhaa tietä pitkin Arvassalon pellon kohdalle. Siinä oli 10 kilometrin kääntöpaikka ja 15 kilometrin kääntöpaikkaan reitti jatkui vielä Hookin mäen yli ja Moukkarin ohi pellon kohdalle.

Marssitapahtuma oli monena päivänä. Meillä valvojana oli eläkkeellä ollut Viljo Kontu Vahteruksen Paltojalta. Viljo Kontu oli aikanaan ollut työnjohtajana Hyvinkäällä Hyypperän kartanossa.

Meidän perheestä osallistuivat kaikki, vanhemmat, lapset ja isovanhemmat.

Marssijoita oli tiellä paljon ja se oli jotenkin viihtyisää. Into Salminen Vahteruksesta ja Aappo Kontu Santtiolta marssivat yhdessä ja he alittivat kuuden minuutin keskiajan kilometriä kohti. Molemmat miehet olivat hyviä urheilijoita ja he olivat sitten myös rintamalla. Aappo Kontu kaatui Tali-Ihantalassa 1944. Into Salminen oli sodan jälkeen poliisina Nastolassa.

Silloin maaottelumarssin aikana ei tiedetty, että kuukauden päästä alkaa sota.

Aika oli kyllä levotonta. Neuvostoliitto oli ampunut suomalaisen matkustajakoneen mereen Suomenlahdella. Sitä ei uskallettu kertoa muuna kuin lento-onnettomuutena.

Neuvostoliitto kuljetti panssarivaunuja avovaunuissa Hangon tukikohtaan rautateitä pitkin oman aikataulunsa mukaan. Petsamon nikkelikaivoksista käytiin poliittista hermosotaa koko välirauhan ajan. Radiohäirintä oli välirauhan aikana jatkuvaa. Esimerkiksi maaottelumarssin aikana Neuvostoliiton ääni sanoi radioselostusten väliin: ”Marssikaa te vain, että jaksatte marssia Uralille”. Olen kuullut näitä.

Saksa ja Neuvostoliitto olivat jakaneet Puolan. Saksa oli valloittanut Hollannin, Belgian, Ranskan, Tanskan ja Norjan.

Suomi ja Ruotsi olivat saarroksissa. Ainoa henkireikä ulkomaailmaan oli Liinahamarin satama Petsamossa, mutta sinne ei ollut kunnon tietä. Suomalaiset tekivät kiireesti 4000 miehen voimalla jonkinlaisen tien, matka oli 500 kilometriä. Ruotsi pyysi käyttää samaa tietä.

Kahdellatuhannella kuorma-autolla ajettiin yötä päivää elintärkeitä tavaroita. Mutta Ruotsilla oli vasemman puoleinen liikenne. Tämä aiheutti 500 kuolemaan johtanutta kolaria sinä lyhyenä aikana, jona tietä käytettiin. Ajot loppuivat, kun liittoutuneet pommittivat Liinahamarin satamat.

Suomella ei ollut mitään mahdollisuutta väistää jatkosotaa. Suomi oli Saksan varassa ruokahuollon puolesta.

Maaottelumarssin Suomi voitti. Tämä marssi oli jonkinlainen Suomen kansan henkinen protesti. Se oli samanlainen kuin Viron suuret laulujuhlat neuvostomiehityksen aikana.

Kauno Pietilä

Kalanti

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here