Havaintojen mukaan kyseiset sudet liikkuvat pääosin Kalannin eteläosissa ja Vehmaalla, mutta pyörivät myös 8-tien länsipuolella Laitilassa ja myös Taivassalon suunnalla..
Toinen, jo vakiintunut susipari elää Uudenkaupungin pohjoispuolella. Tämä Ihoden reviiriksi kutsuttu pari liikkuu Pyhärannan ja Uudenkaupungin alueella sekä Laitilan pohjoisosissa. Tästä parista onnistuttiin tekemään myös DNA -määritys, vaikka näytteitä olikin suhteellisen vähän.
Laitilan itäosissa on elänyt susilauma jo vuosia. Tänä keväänä tehdyn määrityksen mukaan kyseisessä perhelaumassa eli Kaivolan reviirin laumassa on susiyksilöitä 10. Alueelta tunnistettiin kaikkiaan 11 susiyksilöä, mutta näistä yksi oli vierailija naapurikunnan Mynämäen alueella pääosin liikkuvasta perhelaumasta.
Vastaavan kokoisia 10-11 suden laumoja elää Suomessa jo useita. Pohjanmaalla, Oulussa ja Kainuussa on kaikissa pari kymmenen suden perhelaumaa. Itärajan tuntumassa, Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä on yhdellä susireviirillä on yksilöitä peräti 21. Näistä osa liikkuu myös Venäjän puolella.
Mynämäen laumassa susia oli tänä keväänä kahdeksan. Yksi tämän lauman jäsenistä tavattiin siis Kaivolan alueelta ja toinen pyörähti helmikuussa Pyhärannassa asti.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan tämän vuoden maaliskuussa Suomessa 18–25 susiparia ja 32–38 perhelaumaa. Susireviirejä oli yhteensä 54–59, mukaan lukien rajareviirit ja poronhoitoalueen reviirit.
– Perhelaumojen määrä oli noin 16 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin maaliskuussa 2020 ja parien määrä noin 23 % suurempi. Uusista reviireistä valtaosa syntyi läntiseen Suomeen, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojol a Lukesta.
– Suomen susikanta on 2000-luvulla välillä kasvanut, välillä vähentynyt. Perhelaumojen määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien ja oli maaliskuussa 2021 suurempi kuin kertaakaan aiemmin vuosijaksolla 1996−2021, Kojola arvioi.
Tutkijaprofessorin Kojolan mukaan Lounais-Suomeen ei enää mahdu uusia susireviirejä.
– Ellei sitten tapahdu kuten Ruotsissa, missä vahvan metsäkauriskannan alueilla susilaumat pienensivät reviirejään, tai siis tyytyivät pienempiin metsästysalueisiin, ja tämä mahdollisti susireviirien määrän lisääntymisen, kuvaili Kojola.
Reviirien sisällä susien määrä voi toki nousta. Tämä riippuu pitkälti pentutuotosta.
– Susikannan voimistuminen erityisesti Suomen länsiosissa on seurausta myös hyvästä ravintotilanteesta. Suuret metsäpeura- ja metsäkauriskannat heijastuvat susien määrään, totesi Kojola.
Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2021 olleen 279−321 yksilöä.
– Luken susikannan kehitystä kuvaavan ennustemallin mukaan reviirien määrä todennäköisesti kasvaa edelleen, kertoi erikoistutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.
Se, lisääntyykö susiyksilöiden määrä, riippuu monesta tekijästä. Pentutuoton ohella vaikuttavaa on myös se miten nuoret vaeltamaan lähtevät sudet selviävät. Suden mahdollisesta kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään päätös ensi syksynä.