Oma syynsä oli varmaan tämä koronan aiheuttama poikkeustilanne. Se laittoi sekä ehdokkaat että äänestäjät aivan uudenlaisen vaalitilanteen eteen. Syyttävää sormea ei kannata suunnata mihinkään. Meillä oli hyvät ehdokkaat ja iloitsen siitä, että saimme valtuustoon kaksi tarmokasta naista. En syytä myöskään ketään, joka äänesti. Jokainen ääni on kannanottona tärkeä. Huolestunut olen pikemminkin siitä, että niin monet nukkuivat taas yli vaalien.
Politiikka ei ole mitään mystiikkaa eikä iso paha peikko. Se on yhteisten asioiden hoitamista. Koska suoran demokratian keinot ovat varsin rajalliset, äänestäminen on tärkeimpiä tapoja vaikuttaa. Miksi jättäisin omat asiani kokonaan kohtalon huomaan? Enkö haluaisi vaikuttaa siihen miten oman kaupunkini asioita hoidetaan? Kehityskulkuna on myös pelottavaa, että äänestämättä jättäminen usein periytyy. Äänestämättä jättävillä on usein vanhemmat, jotka eivät äänestäneet. Tämä on eriarvoistumista lisäävä kehityssuunta ja toivomukseni on, että se saataisiin kääntymään paremmaksi.
Rohkenen unelmoida, että kaupungissamme ei päädytä jatkuvien leikkausten tielle, vaan peruspalveluja ollaan valmiit puolustamaan. Toivon myös sellaista keskustelun ilmapiiriä, jossa ollaan reilusti eri mieltä, mutta kunnioitetaan aina toisen osapuolen mainetta ja ihmisarvoa sekä käytetään koko kaupungin parhaaksi myös niitä yhteistyön mahdollisuuksia, jotka ovat tarjolla.
Yrjö Rosendal-Gadolin