Uudenkaupungin keskustan elinvoima on kääntynyt vahvaan nousuun viimeisen vuoden aikana. Keskimäärin keskustojen elinvoimaluku laski 2,9 prosenttia, mutta Uudessakaupungissa se nousi peräti 17,4 prosenttia. Vertailukaupungeista yksikään muu ei päässyt yhtä vahvaan elinvoiman kasvuun. Vastaavalla ajanjaksolla esimerkiksi Turussa elivoima nousi 3,8 prosenttia. Tiedot perustuvat 32 kaupungin vuosittaiseen elinvoimalaskentaan. Tutkimuksesta vastaa Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy.
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskennassa seurataan kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen määrää. Myös tiiviydellä on merkitystä keskustan elinvoiman kannalta. Tiiviysluku mittaa kauppojen ja ravintoloiden suhteellista osuutta tutkimukseen rajatun keskusta-alueen pinta-alasta.
Koko tarkasteluajanjaksolla vuosina 2017– 2021 Uudewnkaupungin elinvoimaluku kasvoi keskimäärin 1,3 prosenttia, kun muissa kaupungiessa luku oli negatiivinen. Turussa vastaava luku ajanjaksolla oli -3,3 prosenttia, Helsingin -2,7 prosenttia ja Tampereen -1,8 prosenttia.
Vuosien 2019–2021 aikana lauantaisin palvelevien kauppojen määrä on kasvanut Uudessakaupungissa kolmella, joista kaksi on keskustassa. Ravintoloiden ja kahviloiden määrä on pysynyt selvitysajanjaksolla samana. Arkiliikkeiden määrä on kasvanut selkeästi. Tyhjien liiketilojen määrä on kasvanut hieman kahden vuoden aikana, mutta viimeisen viiden vuoden aikana tyhjät tilat keskustassa ovat vähentyneet viidellä.