Uki erottuu edukseen muista kesäkaupungeista

0
Atso Vainio kertoo viettävänsä kesää meren äärellä kaupungissa ja Lokalahdella mökkisaaressa.

Suomessa on kymmeniä hienoja kesäkaupunkeja. Miten Uusikaupunki erottuu niistä?

– Rannikollakin on paljon hienoja kaupunkeja, mutta Uudessakaupungissa meri on läsnä ainutlaatuisella tavalla. Meri asemoituu hienosti ja on kiinteä osa kaupungin olemusta, kaupunginjohtaja Atso Vainio kehuu kotikaupunkiaan.

Vainion puhe tulee sydämestä, sillä moni rakas muisto ja hetki liittyy keskeisesti Uuteenkaupunkiin. Hänen on siksi helppo mainostaa kaupunkia tulijoille ja turisteille.

Kaupunginlahden rantaa on ehostettu viime vuosina ja nyt se on Vainion mielestä niin hieno, että sitä kehtaa esitellä ja suositella ihan kenelle tahansa.

– Ranta on kansainvälisestikin nähtävyys.

Ensi kesänä rannan kruunaavat uudet liikuntapaikat: padelkenttä ja skeittipuisto. Kaupunginjohtajaa on padelpeliin jo houkuteltu. Vainiolla on tennistaustaa, niin peli varmasti sujuu. Nuorena hän ylsi tenniksessä Tennis-Roiman joukkueessa I divisioonan karsintoihin asti.

– Olen ilolla seurannut, että Uudessakaupungissa tennisseura on yhä aktiivinen. Meillä täällä on myös kunnon massakentät. Niitä ei kaikissa suuremmissakaan kaupungeissa ole, hän vertaa.

Massakenttä on tosipelaajille se paras. Hyvin hoidettuna massakenttä on mainio pelialusta, huonosti hoidettuna taas todella huono. Uudessakaupungissa seura hoitaa kenttien kuntoa ja kaupunginjohtaja on huomannut, että hyvin niitä hoidetaan.

Kaupunginlahden remontti jatkuu tänä kesänä hotelli Aquariuksen edustalla. Vainio toivoo, että seuraavaksi kunnostuskohteena voisi olla lahden pohjukka.

– Se on vähän autio ja osin hyödyntämätön alue. Näkisin mielelläni siellä paatteja. Ne toisivat väriä maisemaan.

Kaupunkisuunnittelussa on tehtykin jo alustava suunnitelma, että Kaupunginlahden pohjukkaan rakennettaisiin myös vihersaareke. Vainiota suunnitelma miellyttää.

Kaupunginjohtajan kesäsuunnitelmat liittyvät kiinteästi Uuteenkaupunkiin. Vainioilla on mökki Lokalahdella saaressa.

– Kesään kuuluu ulkoilua ja mökkeilyä, siis ihan perusjuttuja. Pojat asuvat Lappeenrannassa ja Espoossa. He tulevat mielellään Uuteenkaupunkiin ja mökille. Ei kesä sen ihmeempää vaadi, Atso Vainio myhäilee tyytyväisenä.

Mökkisaarella on kiinnostava yhteys historiaan.

– Lokalahden kunta kaavoitti saareen mökkitontteja 80-luvun alussa juuri ennen kuntaliitosta. Appivanhempani hankkivat tontin silloin.

Saaresta on tullut kaupunginjohtajalle tärkeä rauhoittumispaikka. Kaupungissa Vainion näkee lenkkeilemässä Sorvakossa tai Kaupunginlahden rannalla, Lokalahdella juoksulenkki kulkee Tirkkalantiellä ja jatkuu hyvänä päivänä myös Tuppiluodontielle.

– Näin kauniissa kaupungissa on upeat lenkkimaisematkin, Vainio kehuu.

Nämä asiat Ugista on hyvä tietää


Kaupunginjohtaja valitsi viisi asiaa, jotka toivoisi kaikkien tietävän Uudestakaupungista:

1. Uudenkaupungin rauha 30.8.1721 päätti Venäjän ja Ruotsin välillä käydyn suuren Pohjan sodan.

2. Uudessakaupungissa on ollut Suomen merkittävämpiä purjelaivastoja 1800-luvun loppupuolella. Muut merkittävät purjelaivastot olivat Raahessa ja Viipurissa.

3. Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto on Suomen suurin merellinen kansallispuisto.

4. Auto- ja akkutehdas on henkilöstömäärältään Suomen suurin tehdas.

5. Harmaalla Uudenkaupungin graniitilla on ollut keskeinen rooli kiviteollisuuden kehitykselle Suomessa. Uudenkaupungin graniitti on eniten käytetty yksittäinen kivilaatu aikansa näkyvimpien suomalaisten arkkitehtien suunnittelemissa kansallisissa rakennuksissa. Uudenkaupungin graniittia on käytetty muun muassa Kansallismuseon, Kansallisteatterin, Tampereen tuomiokirkon, Helsingin Pörssitalon ja Naantalin Kultarannan julkisivuun. Uudenkaupungin graniittia on myös nupukivissä Hampurissa ja Pariisissa asti.

Atso Vainio joutui Summerin kesätenttiin, jossa hänen piti paljastaa viisi parasta muistoaan Uudestakaupungista.

Kaupunginjohtajan hienoimmat muistot liittyvät perheeseen ja urheiluun.

1. Vihkiseremonia Vanhassa kirkossa heinäkuussa 1991 ja hääjuhla sen jälkeen Wallilassa.

2. Pohitullin koulun valmistuminen 1975.

3. Jäähallin valmistuminen 1978. Vainio pelasi jääkiekkoa pienimmistä F-junioreista alkaen ja lopulta myös Lätkä 77:n edustusjoukkueessa II-divisioonassa.

4. Uudenkaupungin urheilijoiden (UU) nousu koripallon mestaruussarjaan 1981.

5. Lukion kouluneuvoston päätös, ettei opiskelijoiden enää ole pakko mennä välitunnilla ulos. Opettajien (3) ja oppilaiden (3) äänestystulos oli 3–3. Atso Vainio toimi kouluneuvoston puheenjohtajana ja hänen äänensä ratkaisi asian oppilaiden eduksi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here