– Aika vaisua on. Ihmiset eivät tule juttelemaan entiseen tapaan, totesi useakin aikaisemmin normaalivaaleissa ollut ehdokas.
Siltä tosiaan näytti. Ehdokkaat kuljeskelivat torilla keskustelukumppania etsien ja teltoilla tarjolla olleet makkarat ja kahvit kävivät vaisusti kaupaksi.
Pääsyynä vaisuuteen pidettiin yleisesti koronaa. Osa ihmisistä välttää edelleen väkijoukkoja eivätkä paljon muutenkaan liiku kotoaan.
– Ja vaalit ovat jo jonkin aikaa siirtyneet yhä enemmän nettiin. Puolueilla ja ehdokkailla on omia sivujaan ja vaalikoneita on monenlaisia, joista voi käydä lukemassa ihmisten mielipiteitä.
Kaikesta huolimatta paikalla olleet ehdokkaat uskovat, että äänestäjän kohtaaminen kasvokkain ja keskustelu on tärkeää ja tarpeellista.
Koronan lisäksi vaisuun tunnelmaa voi osasyy olla vaalien siirtämisessä. Talvella käytiin jo kampanjaa ja sitten tulikin kaksi kuukautta lisäaikaa, joka venytti aikataulua.
– Vaaleista on puhuttu jo niin kauan, että jollekin on voinut tulla vaaliväsymys. Ei pelkästään äänestäjille vaan myös puolueaktiiveille.
Koronan vuoksi myöskään paikallisia vaalipaneeleita ei ole järjestetty, nuorisovaltuuston paneelia lukuun ottamatta. Paneeleissa yleensä syntyy keskustelua ja väittelyä ja se piristää ja saattaa innostaa jotakuta äänestämään, ainakin paremmin kuin puoluejohtajien tentit, joissa ei paikallisista asioista puhuta.
Monet ensimmäistä kertaa mukana olevat ehdokkaat myönsivät tuntevansa pientä jännitystä ihmisten kohtaamisesta ehdokkaan roolissa vaikka muuten sosiaalinen kanssakäyminen on luonnollista.
– Jännittävän mielenkiintoista, kun vieras ihminen lähestyy eikä yhtään tiedä, mitä tullaan kysymään.
Uudet ehdokkaat ovat tapahtumien puutteen vuoksi yrittäneet tuoda mielipiteitään ja ajatuksiaan esille kaikissa mahdollisissa muiss yhteyksissä, kuten lehtikirjoituksilla, somessa ja normitapaamisissa, mutta myönsivät, että helppoa ei ole saada omaa ääntään kuuluville.
Mitä vaisu kampanja sitten vaikuttaa vaaleihin? Äänestysaktiivisuus voi laskea ja Uudessakaupungissa siihen ei enää olisi oikein varaa. Viime kuntavaaleissa Uusikaupunki oli vaalipiirin laiskin äänestäjä prosentin ollessa alle 60:n.
Parempaa ei lupaa menossa oleva ennakkoäänestys. Maanantaina aamupäivällä ennakkoon oli äänestänyt 16,7 prosenttia äänioikeutetuista. Yleisesti arveltiin, että koronan vuoksi pidennetyn ennakkoäänestyksen aikana ennakkoon äänestäneiden määrä kasvaa, mutta ainakaan Uudessakaupungissa näin ei tunnu käyvän, pikemminkin päinvastoin.
Syitä voi vain arvella. Puolet nykyvaltuutetuista ei ole ehdolla ja se vie monelta tutun ehdokkaan. Korona on vienyt viimeisen reilun vuoden aikana ihmisten energian eikä vaalit kiinnosta. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut jo merkittäväksi ja heillä on uudessa maassa muutakin opittavaa kuin Suomen monien puolueiden minimaaliset erot. Tuleva sote-uudistus vie kunnilta päätösvaltaa ja joku voi ajatella, että valtuustoilla ei ole enää mitään tekemistä.
Oli syy mikä tahansa ja vaikka äänestusprosentti jäisi 40:een, valitaan 43 valtuutettua päättämään asioistamme seuraavan neljän vuoden ajan. Alhaisesta äänestysprosentista ei kukaan hyödy, mutta puolueiden tulokseen se saattaa vaikuttaa, mutta miten?
Sunnuntai-iltana olemme sen suhteen viisaampia.