1941 oli jatkettu talvisota

0

1941 oli jatkettu talvisota. Näin kirjoitti Vesa Vares 17.7. Turun Sanomissa. Välirauhan aika 13.3.1940 – 25.6.1941 oli pelon aikaa. Silloin pelättiin Neuvostoliiton uutta hyökkäystä.

Tähän ajatukseen voi yhtyä, koska muistan ajan hyvin. Isäni oli palannut talvisodasta, mutta siitä hän ei kertonut mitään. Hänellä oli talvisodan jälkeen kesällä 1940 asevarasto, jossa oli kymmenen kivääriä, konepistooli ja venäläinen pikakivääri. Oletan, että puolustusvoimat oli varautunut sissisotaan.

Lainaus VTT, sotahistorioitsija Esko Vuorisjärven kirjoituksesta viime vuodelta (Kenttäpostia-lehti 3-4/2020):

– Talvisodassa kesken jäänyt yritys valloittaa Suomi aiottiin panna edelleen toimeen, eikä puna-armeijan yleisesikunta ollut toimeton. Siellä valmisteltiin yksityiskohtainen suunnitelma Suomen valloittamiseksi, minkä allekirjoittivat 18.9. puolustusministeri, marsalkka Semjon Timoshenko ja yleisesikunnan päällikkö Kirill Meretskov. Asiakirjassa määriteltiin muun muassa hyökkäysjoukon vahvuus: se käsitti 46 jalkaväkidivisioonaa ja erillisdivisioonat ja -yksiköt päälle. Tämä joukko olisi valloittanut Helsingin 25 päivässä ja muun Suomen Oulua myöten 45 päivässä. Tämän suunnitelman toimivuutta eivät venäläiset ehtineet kuitenkaan koskaan testaamaan, kun Saksan väliintulo ja sen Petsamon nikkelin saannin varmistamiseksi suorittamat toimenpiteet estivät venäläisiä toteuttamasta aikeitaan.

– Myöhemmin syksyn kuluessa, viimeistään Berliinissä 12.11. Molotovin ja Hitlerin tavatessa kävi sitten selväksi, että hyökkäyssuunnitelman toteuttaminen Suomeen estyisi suunnitellussa muodossa kokonaan. Tuolloin Hitler sanoi vieraalleen, joka pyysi häneltä vapaita käsiä Suomen likvidoimiseksi, että ”ei sotaa Suomen kanssa”. Saksa tarvitsee maasta nikkeliä ja puutavaraa eikä salli konfliktia Itämeren piirissä. Sen verran Saksallakin oli divisioonia käytössään, että Molotov ja Stalin uskoivat Hitlerin puhetta. Kauan ei rauhan aika kuitenkaan kestänyt. Kesäkuussa 1941 Suomi oli jälleen sodassa vanhaa vihollista vastaan, mutta tällä kertaa sillä oli tukenaan Saksan sotilaallinen apu.

Petsamon nikkelikaivokset pelastivat silloin Suomen, koska Neuvostoliitolla ja Saksalla oli niistä valtataistelu.

Neuvostoliiton suurpommitus yhdeksälletoista paikkakunnalle Suomessa 25.6.1941 aloitti uuden sodan. Muun muassa Turun kaupunki vaurioitui silloin pahoin. Jotain ironiaa on siinä, että jatkosodan alkaminen oli jonkinlainen helpotus, niin kova Neuvostoliiton painostus silloin oli.

Suomen kansa selvisi sotien jälkeen vaikenemalla. Sillä on kuitenkin se huono puoli, että historian tieto katoaa.

Kauno Pietilä

Kalanti

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here