Elämä on osa jalkapalloa

0

Yksi tasapeli ja kaksi kunniakasta tappiota. Jotenkin niin ajattelin Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen suorittavan ensimmäisissä EM-kisoissaan. Samanlaiset ajatukset olivat varmasti monella muullakin, joten yksi voitto ja loppuun asti jatkopaikan jännittäminen olivat lopulta hieno suoritus.

Silti erityisesti Venäjä-pelistä olisi voinut saada enemmän. Niukasti paitsiona hylätty Joel Pohjanpalon puskumaali olisi kääntänyt koko ottelun suunnan, mutta toisaalta meni niitä vihellyksiä toisinkin päin.

Turnauksen formaatti, jossa neljä parasta lohkokolmosta eteni jatkopeleihin, ei ole välttämättä paras mahdollinen, mutta se tarjosi Suomelle yhä ohenevia oljenkorsia aina viimeisiin alkusarjan peleihin saakka.

Täytyy myöntää, että melko harvoin olen toivonut niin innokkaasti Ruotsin voittoa tai ranskalaista maalijuhlaa Portugalin kustannuksella. Vitsailin jo kaverin kanssa, että käykö lopulta niin, että kaikki muut palaset loksahtavat, mutta lopulta Unkari pilaa jälleen kaiken, kuten vuonna 1997 MM-karsinnoissa.

Lopulta Saksa onnistui tasoittamaan Unkaria vastaan, mutta Ranska ei tehnyt enää neljää maalia, mihin kukaan ei varmasti oikeasti uskonutkaan. Silti oli hauska leikkiä ajatuksella, että kaikki taivaankappaleet ja jalkapallojumalat olisivat Huuhkajien puolella.

Suomen karuna kohtalona oli lopulta olla ensimmäinen joukkue, joka jäi ulos pudotuspeleistä. 24:n maan turnauksessa Suomi oli 17., ja taakse jäivät muun muassa Turkki, Venäjä ja Puola.

Seuraava tavoite on sitten vakiinnuttaa paikka arvokisatasolla. MM-karsinnat alkoivat jo keväällä ja vaikka Suomi on kahden tasapelin jälkeen hyvin taistelussa mukana, on MM-paikan saavuttaminen huomattavasti hankalampaa. Kisoihin pääsee Euroopasta vain 13 joukkuetta ja Suomen lohkossa on hallitseva maailmanmestari Ranska sekä EM-kisoissa jatkopeleihin edennyt Ukraina.

Qatarissa pelattavan MM-turnauksen toki saisi muutenkin jättää väliin maan ihmisoikeuspoljennan vuoksi.

On kuitenkin odotettavissa, että jos vain tautitilanne sen sallii, ovat Suomen pelit loppuumyytyjä, kun karsinnat syksyllä jatkuvat. Vielä hienompaa olisi, jos buumi näkyisi myös kotimaisissa sarjoissa.

Suomen otteluita seurasi parhaimmillaan yli 2 miljoonaa katsojaa. Sellaisiin lukemiin ovat yltäneet yleensä vain jääkiekon MM-kisojen ottelut sekä yleisurheilun arvokisat miesten keihäänheiton aikana.

Moni, joka ei yleensä ”potkupalloa” seuraa, halusi nähdä kuinka Huuhkajien käy. Voin vain kuvitella kuinka monessa kodissa on kerrattu paitsiosääntöjä tai ihmetelty filmaavia pelaajia.

Valitettavasti Suomen ensimmäinen ottelu muistetaan Christian Eriksenin tuupertumisesta ja televisiossa näytetyistä elvytystoimista. Kaikki eivät enää jääneet odottamaan pelin jatkumista, koska suuri osa oli varmasti sitä mieltä, ettei peliä olisi pitänyt enää samana iltana jatkaa.

Tanska eteni lopulta todella pitkälle kisoissa, todennäköisesti entisestään vahvistuneen joukkuehengen siivittämänä. Varmasti myös monen suomalaisen sympatiat ovat olleet Tanskan puolella.

Onneksi Eriksen toipuu ja onneksi elämä on vain pieni osa jalkapalloa, vai miten päin se meni?

Risto-Matti Kärki

tuottaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here