Helle kypsyttää satoa pikavauhdilla

0
Helle ja kuivuus koettelevat myös viljakasvustoja.

Poikkeuksellisen pitkä yhtäjaksoinen helle vaikuttaa niin tämän hetken kuin tulevan syksyn satonäkymiin. Poikkeuksellisen lämmin sää kypsyttää satoa ennätysvauhtia.

– Yleensä mansikoiden satokausi kestää sentään kolmesta neljään viikkoon, mutta nyt koko sato kypsyi rytinällä ja kausi oli ohi parissa viikossa, kertoi Kalannin Vellualla maata viljelevä Mikko Jaakkola.

Viljelijälle koko mansikkasadon kypsyminen samaan aikaan tietää todellista kiirettä. Poimittavaa riittää ja samalla on kuitenkin löydettävä myös nopeasti ostajat suurelle määrälle marjoja ja vielä samaan aikaan kun kaikki muutkin mansikanviljelijät tuskailevat pikavauhtia valmistuvan sadon kanssa.

– Meillä on mansikan lisäksi viljelyssä myös kesäkurpitsaa ja toki olimme varautuneet kastelemaan tarvittaessa niin mansikka- kuin kurpitsapeltoja. Kastelua varten tehdyt kaivannot alkavat kuitenkin olla jo kuivia, joten saa nähdä miten käy ellei sadetta pian saada, pohti Jaakkola.

Pitkään jatkunut kuivuus heijastuu epävarmuutena myös syksyn satonäkymiin.

– Suurin osa tilan pelloista on nurmella, eli kasvatamme itse meidän karjan tarvitseman rehun. Ensimmäinen heinäsato on saatu jo talteen ja siihen olimme tyytyväisiä niin laadullisesti kuin määrällisesti, mutta on täysi arvoitus saadaanko toista satoa tänä vuonna lainkaan. Jos kuivuus jatkuu vielä pitkään, eivät nurmikasvit jaksa aloittaa kunnon kasvua riittävän ajoissa, totesi Mikko Jaakkola.

Viljaa ja sokerijuurikasta viljelevä kalantilainen Jari Nevavuori kertoi kasvutilanteen viljapelloilla vaihtelevan suuresti lajikkeesta, kylvöajankohdasta ja maalajista riippuen.

– Meidän tilalla syysviljojen tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä, ohrasato tulee sen sijaan olemaan heikko ja kaura on jotain siltä väliltä.

– Sokerijuurikas pitää lämmöstä joten pitkästä hellejaksosta ei sinänsä ole haittaa juurikkaan viljelyssä. Mutta kyllähän juurikkaat, kuten kaikki muutkin kasvit, kaipaavat nyt vettä, totesi Nevavuori.

Pitkän hellejakson seurauksena vilja jää helposti keskenkasvuiseksi. Kasvu päättyy kun kasvi ei saa tarvitsemaansa, viljankorsi jää lyhyeksi ja jyvät pieniksi.

– Kun jyvät jäävät liian pieniksi, ne eivät täytä niitä laatuvaatimuksia mitä esimerkiksi mallasohralta vaaditaan. Tämä tietää että sadolle on löydettävä jotain muuta käyttöä, tiivisti Jari Nevavuori.

Luonnonvarakeskuksen keräämien tietojen mukaan näyttää siltä että Suomen pelloilta voidaan korjata 3,1 miljardin kilon viljasato. Sato on kymmenyksen keskimääräistä heikompi. Kymmenen vuoden keskiarvoihin nähden alavireiset satonäkymät ovat myös rypsillä, rapsilla ja härkäpavulla. Sen sijaan herneestä voi olla Suomen historian suurin hernesato.

Syysviljat eli Suomessa kasvavista syysviljoista syysvehnä ja -ruis ovat hyvässä kasvussa ja niiden sato-odotukset ovat korkealla. Sen sijaan Suomen eniten viljellystä viljasta ohrasta saadaan pienin sato sitten vuoden 1987. Kauran satonäkymät ovat keskimääräiset. Vehnä- ja ruissato on jäämässä reilun kymmenesosan keskimääräisestä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here