Rakkohaurukasvustot puhdistavat ja kirkastavat vettä keräämällä siitä ravinteita omaan kasvuunsa, ja vapauttavat happea. Levä luokitellaankin yhdeksi Itämeren avainlajeista, eli lajiksi jolla on paljon kokoaan suurempi merkitys ekosysteemin hyvinvoinnille.
Vaikka rakkohaurun lomassa elävät eläimet tunnetaan jo hyvin, niiden määrän vaihtelusta eri paikoilla ja eri aikoina tiedetään vähemmän. Tutkijoita ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan.
Åbo Akademin merentutkijat kutsuvatkin tänä kesänä tavallisia ihmisiä auttamaan rakkolevän asukkaiden kartoittamisessa. Aikaa tutkimukseen osallistumiseen menee 15–30 minuuttia. Se on hauskaa puuhaa kenelle tahansa, paitsi ehkä pahiten ötökkäkammoisille.
Tehtävä on yksinkertainen: poimi Itämeren rantavedestä rakkohaurupuska, ravistele ötökät siitä esimerkiksi pesuvatiin ja laske, paljonko siinä asustelee mitäkin otuksia. Lähetä sitten tieto ajankohdasta ja paikasta, rakkohaurupuskan koosta ja löytyneiden eläinten määristä tutkijoille joko sähköpostitse, Whatsapp-viestinä tai tekstiviestinä.
Suunnattomia lajintunnistustaitoja tähän ei tarvita, vaan tutkijat ovat etukäteen määrittäneet muutaman helposti tunnistettavan lajin ja lajiryhmän, joita on tarkoitus laskea: leväsiirat, leväkatkat, katkaravut, leväkotilot, limakotilot, sukkulakotilot, sinisimpukat ja liejutaskuravut. Muutkin löytönsä saa toki raportoida.
Hanke jatkuu koko kesän ja syksyn. Jos osallistujia on runsaasti, voi tuloksena olla aivan uutta tietoa siitä, kuinka öttiäisten runsaus vaihtelee rannikon ja saariston eri osissa ja eri vuodenaikoina.
Tutkijat muistuttavat keräämään rakkohaurua vain paikasta, jossa sitä on runsaasti, ja jättämään kasvuston rauhaan niissä suojelualueissa ja kansallispuistoissa, missä säännöt kieltävät kasvien poimimisen. Tutkimuksen päätteeksi sekä levä että siitä löytyneet eläimet palautetaan takaisin mereen.
Tarkat ohjeet osallistumiseen löytyvät osoitteesta https://www.kukasyorakkolevaa.com. Ei muuta kuin kesäiseen ötökkäjahtiin!
Maija Karala