Vakka-Suomi
Maatilojen lukumäärä on yhä laskusuuntauksessa. Päätukihaussa maataloustukia haki Uudessakaupungissa 210 tilaa, Laitilassa 244, Pyhärannassa 40, Taivassalossa 62, Kustavissa 29 ja Vehmaalla 100.
Maaseutupäällikkö Petri Puustinen Vakka-Suomen maaseutupalveluista kertoo, että tilojen lukumäärä on vähentynyt merkittävästi verrattuna lähes kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Peltoala ei jää silti Vakka-Suomessa käyttämättä, sillä tilojen viljelyalat kasvavat.
– Rehuviljan tarpeen poistuminen antaa mahdollisuuden lisätä vihannesalaa tai rehunurmen alaa.
Vihannesala keskittyy maakunnassa nimenomaan pohjoiseen eli Vakka-Suomeen ja puutarhakasvien alat ovat tällä alueella valtakunnallisestikin merkittävät.
Myös useat kotieläintilalliset suunnittelevat tuotannon lopettamista, eikä enää vain vähentämistä. Puustisen mukaan tähän vaikuttaa viljelijän ikä, rakennusten ikä, tuotteesta saatu hinta sekä tuen aleneminen sekä uudet suuret tuotantoyksiköt.
Jatkavien kotieläintilojen eläinmäärät kuitenkin kasvavat edelleen, eli ilmiö on vastaava kuin viljelytiloilla.
Vakka-Suomessa viljellään eniten viljaa, sillä rehua ja leipää tarvitaan. Tilat, jotka hakivat päätukihaussa maataloustukia, viljelevät eniten ohraa (8 779,60 hehtaaria), kauraa (5 497,36 hehtaaria) ja kevätvehnää (3 780,84 hehtaaria). Näiden viljelyala on kuitenkin jonkin verran supistunut viime vuodesta. Syysvehnää sen sijaan on kylvetty syksyllä 2020 kolminkertainen määrä verrattuna syksyyn 2019.
Sipulin ja porkkanan alat ovat ennallaan, sokerijuurikkaan ala on hieman vähentynyt. Kesäherkkujen, tarhaherneen ja mansikan, alat ovat ennallaan.
Kevätrypsiä on kylvetty kolminkertainen määrä viime vuotiseen verrattuna. Puustinen arvelee perusteluksi sen, että se sietää myöhäistä kylvöä.
– Kylvökelit olivat tänä vuonna todella haastavat.
Puustisen mukaan avokesantoa onkin jouduttu jättämään viime vuotista enemmän, kun märkiä kohtia pelloilla ei ole saatu kylvettyä.
Fakta
Tilat vähenevät, tilakoot kasvavat
Tilojen lukumäärän muutos vuodesta 2012:
Laitila -63
Uusikaupunki -60
Vehmaa -48
Taivassalo -23
Pyhäranta -12
Kustavi -8
Viime vuodesta:
Laitila -3
Uusikaupunki -5
Vehmaa -2
Taivassalo -2
Pyhäranta 0
Kustavi 0
Teija Uitto
Varsinais-Suomen tilat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon ympäristösopimuksia. Ympäristöagrologi Leena Aarikka Varsinais-Suomen Elystä kertoo, että ympäristösopimuksia on tehty erityisesti Vakka-Suomessa, Somerolla ja Salossa sekä saaristossa.
– Vakka-Suomessa on aktiivisia karjankasvattajia, jotka tekevät näin arvokasta työtä luonnonmonimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi alueella on potentiaalisia kohteita, kuten Metsähallituksen alueita ja Naturaa, Aarikka kertoo.
Suurin osa alueista on perinnebiotooppeja eli vanhoja laidunalueita, joille vuosikymmenien laidunhistoria myötä on muodostunut erityinen kasvisto ja eliökuntansa. Ympäristösopimusten avulla tuetaan viljelijöitä jatkamaan alueiden hoitoa ja säilyttämään alueiden luontoarvot.
– Perinnebiotoopit ovat uhanalainen luontotyyppi, sillä laiduntavien eläintilojen määrät ovat vuosikymmenien saatossa vähentyneet reilusti ja alueet ovat jääneet laidunnuksen ulkopuolelle. Näin ollen alueet ovat kasvaneet umpeen ja rehevöityneet, Aarikka sanoo.
Ympäristösopimus kuuluu osana Suomen ympäristökorvausjärjestelmää, jossa perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoidosta, maksetaan korvausta hehtaaria kohden. Arvokkaiksi luokitellut perinnebiotoopit saavat 600 euroa hehtaarilta ja muut 450 euroa hehtaarilta. Aarikan mukaan tuki on tärkeä, sillä alueet ovat pellon ulkopuolisia alueita, vaikeasti aidattavia ja eläinten kuljettaminen on aikaa vaativaa hommaa sekä eläimiä tulee valvoa alueella päivittäin.
Ely-keskuksessa toivotaan, että lisää innostusta vielä löytyy, sillä perinnebiotooppeja tulisi saada vielä enemmän hoidon piiriin. Tällä hetkellä Suomessa toimii Helmi-ohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on saada vielä ennallistettavissa olevia perinnebiotooppeja hoidon piriin. Ohjelman kautta on mahdollista saada korvausta alueiden alkukunnostukseen.