Myllymäen puistoa soisi arvostettavan enemmän

0

Vaikka Myllymäen puisto on käytännössä keskellä kaupunkia, niin puistossa liikkuu vähän väkeä yllättävän. Usein puistossa saa kulkea lähes yksin, vastaan tulee vain joku satunnainen koiranulkoiluttaja. Syystä tai toisesta Myllymäki ei herätä asukkaissa innostusta tai kiinnostusta monien muiden viheralueiden tavoin.

Tämä on sääli, sillä Myllymäki on monessa mielessä ainutlaatuinen kohde.

Ennen kuin alueesta rakennettiin puisto, oli se nimensä mukaisesti myllyjen mäki. Kaupungin reunalle, korkealle mäelle oli sijoitettu kaupunkilaisten tarvitsemia myllyjä, joiden käyttövoimana oli tuuli. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä myllyjen tarve kuitenkin väheni ja myllyt joko siirrettiin muualle tai purettiin.

Vuonna 1865 syntynyt kauppaneuvos J.G Nordström asui lapsuutensa Myllymäen kupeella. Myöhemmin turkulaistunut ja kaupan alla rikastunut Nordström oli hyvin kotiseutuhenkinen ja hän päätti muistaa synnyinkaupunkiaan lahjoittamalla kaupungille puiston istutuksineen. Nordströmin ollessa lapsi Myllymäellä oli vielä ollut toimintakuntoisia tuulimyllyjä ja tämän muiston innoittamana Nordström siirrätti Myllymäelle neljä erilaista tuulimyllyä. Puistoon istutettiin niin puita, pensaita kuin perennoja ja koko komeuden kruunasi taidokkaasti tehdyt kiviportaat. Kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön tarkoitettu puisto valmistui 1945.

Puisto olikin pitkään yksi matkailijoiden suosikkikohteista Uudessakaupungissa. Myllymäellä, vuonna 1953 valmistuneen vesitornin juurella toimi kesäisin kioski, mikä myös houkutteli paikalle väkeä, ihailemaan niin puistoa kuin sieltä avautunutta näköalaa. 1990 Myllymäen laidalle rakennettiin vielä arboretum eli puulajipuisto.

Vähitellen puiston vetovoima hiipui ja vaikka puistoa on viime vuosina kunnostettu, niin silti väki ei puistoon enää löydä entiseen malliin.

Viime perjantaina Myllymäellä avautui teatteriohjaaja Mikko Rantasen luoma äänimaisemateos. Toivottavasti tämä samalla avaus uudelle tavalle mieltää puistojen käyttömahdollisuuksia. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Myllymäelle taide eri muodoissaan sopisi paremmin kuin hyvin.

Maija Ala-Jääski

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here