Hukkuminen on yksi yleisimmistä 5-14 -vuotiaiden lasten kuolinsyistä. Näin erityisesti maissa, missä tulotaso on alhainen. Tämä selittyy osittain sillä että näissä maissa on vähän päivähoitomahdollisuuksia ja lapset joutuvat näin olemaan ilman valvontaa vanhempien tehdessä pitkiä työpäiviä.
YK:n yleiskokous hyväksyi ensimmäisen päätöslauselmansa hukkumisten ehkäisemiseksi maailmanlaajuisesti tämän vuoden huhtikuussa. Päätöslauselmassa jäsenvaltioita kannustetaan kiinnittämään huomiota siihen miten lasten pääsyä vesiympäristöihin olisi mahdollista rajoittaa, lisäämään jo mainittuja päivähoitomahdollisuuksia ja koulujen opetussuunnitelmiin uinnin, vesiturvallisuuden ja pelastautumistaitojen opetusta. Jäsenmaissa tuli kiinnittää huomiota myös veneilyn ja merenkulun turvallisuuteen, yleensä ensiapu- ja elvytystaitojen osaamiseen sekä tulvariskien hallintaan.
Suomessa Turvallisesti kaiken ikää: koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021 – 2030 sisältää tavoitteen ehkäistä niin hukkumisia kuin vesiliikenneonnettomuuksia. Meillä uinnin ja pelastustaitojen opetus on osa kansallisen opetussuunnitelman perusteita, tosin vasta vain noin 20 prosenttia kouluista järjestää uimaopetusta kaikilla alakoulun luokka-asteilla. Riittävä uimataito ei siis ole kaikkien suomalaislasten saatavilla. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) vetoaakin päättäjiin opetussuunnitelman mukaisen opetuksen mahdollistamiseksi kaikkialla Suomessa.
Suomessa hukkui ensimmäisen vuosipuoliskon aikana peräti 68 ihmistä, heistä 30 kesäkuussa ja tilasto muuttuvat yhä synkemmiksi. Hukkumisonnettomuuksien ehkäisytyöhön on siis syytä panostaa myös Suomessa. Asennemuokkaustakin tarvitaan yhä, esimerkiksi pelastusliivien käytön osalta.