Warma-Uunien pihassa on viime viikkojen ajan sijainnut merikonttiin rakennettu Simo-polttosimulaattori, jota käyttämään on saapunut Itä-Suomen yliopiston tutkimustiimi. Paikalla tehdään tutkimusta puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi.
Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston työelämätohtorikoulutuksen pilottijaksoa ja sitä kautta tutkija Sampsa Väätäisen väitöskirjaa.
– Puun pienpolton nokipäästöistä on virallista tutkimusdataa melko vähän. Teen siis tutkimustyötä, joka on yksi askel kohti puunpolton ympäristöhaittojen minimoimista, koska samalla tuemme tulisijojen kehitystyötä, Väätäinen kertoo.
Tämänkertainen yhteistyö yrityksen ja yliopiston välillä käynnistyi kuluvan vuoden alussa. Nyt yksi Warma-uunien hallitilojen puolella oleva puuliesimalli on hormilla kiinnitetty hallin ulkopuolella olevaan polttosimulaattoriin ja Väätäinen tutkii laitteiden antamaa tietoa esimerkiksi savun kaasu- ja hiukkaspäästöistä.
– Polttosimulaattoriin on asennettu koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä sekä tieteellisesti pätevät mittaus- ja näytteenottolaitteistot. Sen rakentamiseen on saatu myös Euroopan unionin kehitys- ja investointihanketukea, Väätäinen lisää.
Nyt tehtävä tutkimustyö luo yhteyksiä tutkimustoiminnan ja pk-yritysten innovaatio- ja kehitystoiminnan välille.
– Tutkimusviikko on nyt jo antanut aika paljon ja saamme alustavia tuloksia reaaliaikaisesti, mutta koko tutkimus ja tulosten analysointi vievät neljä vuotta. Tutkimuksen pääajatuksena on kuitenkin osoittaa se, että yksinkertaisilla ratkaisuilla olisi mahdollista vähentää nokipäästöjä, Väätäinen lisää.
Suomessa puun pienpoltto on suurin päästölähde pienhiukkasille. Nämä pienhiukkaset ovat puolestaan terveydelle haitallisia.
– Lisäksi tulisijojen aiheuttamat nokipäästöt ovat pohjoisilla alueilla erityisen haitallisia ilmaston lämpenemisen kannalta, Väätäinen sanoo.
Puunpoltossa puulajin valinta on vain yksi tekijä pienpolton päästöjen synnyssä.
– Isoimmat tekijät ovat käyttäjän toiminta, polttotekniikka, tulipesän rakenne ja palamisilmojen ohjautuminen. Näitä jälkimmäisiä yritämme nyt kehittää ja tutkia, Väätäinen selventää.
Takkojen päästömääräykset kiristyvät koko ajan
Warma-Uunien toimitusjohtaja Vesa Salminen pitää jo pitkään jatkunutta yliopistoyhteistyötä hedelmällisenä.
– Jos emme olisi aikoinaan aloittaneet yhteistyötä, niin eipä meillä olisi tapahtunut näin paljon tulisijapuolen kehitystäkään, Salminen lisää.
Warma-Uunit testaavat Sampsa Väätäisen tutkimuksen avulla muun muassa erilaisia tapoja, joilla lieden polttopesään voisi ohjata ilmaa.
– Perinteisin havainnointimenetelmä on silmämääräisesti tehty ulkoinen tarkastelu siitä, kuinka liekki kulkee tulipesässä ja kuinka se näyttäisi kohtaavan ilmaa. Sampsan tutkimuksesta saamme myös dataa tuotekehittelyn tueksi, Salminen selventää.
Yrityksen omassa laboratoriossa on voitu testata lämpötiloja, hyötysuhdetta sekä häkä-, happi- ja hiilidioksidipitoisuuksia. Salmisen mukaan Väätäisen tutkimustyö palvelee kokonaisuutena koko suomalaista tulisijavalmistusta.
– Ja niinhän se on, että kehitystyön kuuluukin palvella kaikkia.
Se, että Itä-Suomen yliopisto otti Warma-Uuneihin yhteyttä tämän vuoden yhteistyöhalukkuutta selvittäessään, oli Salmiselle iso asia.
– Se oli osoitus siitä, että me olemme tehneet töitä alan kehittämisen eteen jatkuvasti. Tulisijojen kehittäminen on aina pitkä prosessi, mutta jo kymmenessä vuodessa ala on muuttunut paljon, Salminen kertoo.
Tehdasvalmisteisille takoille ja kamiinoille on tulossa ensi vuoden alusta Euroopan laajuiset päästömääräykset. Warma-Uunien valmistamat tulisijat täyttävät jo kaikki nykyiset vaatimukset.
– Ja melko varmasti jo ensi vuoden vaatimuksetkin. Seuraavan parin vuoden päästä tulee jälleen uusi tulisija-asetus, joten kehitystyötä on jatkettava, Salminen toteaa.
