– Uudessakaupungissa on kolme aikuisten unihoitajakoulutuksen käynyttä, joista yksi työskentelee opiskelijaterveydenhuollossa ja kaksi terveyskeskuksessa. U-soten alueelle on vielä tarkoitus kouluttaa lisää unihoitajia, koska unikouluille on selkeä kysyntä, U-soten unikoulun toinen unihoitaja, fysioterapeutti Johanna Lahtinen kertoo.
Unirkoulu tarjoaa tietoa unta ja vireyttä häiritsevistä tekijöistä ja niistä keinoista, joilla omaan vireystilaan ja toimintakykyyn voi vaikuttaa. Unikoulussa unen hallitsemista ohjataan erilaisin lääkkeettömin keinoin. Suomalainen nukkuu keskimäärin 7–8 tuntia yössä.
– Toiminta on maksutonta ja meille voi hakeutua ilman lähetettä. Kutsumme yhteyttä ottaneet yksilökäynnille ja arvioimme unikoulun soveltuvuutta tapauskohtaisesti, Lahtinen korostaa.
Jos yksilökäynnillä herää epäilys uniapneasta, levottomista jaloista, masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä, niin potilas ohjataan lääkärin luokse. Unettomuutta voivat myös aiheuttaa myös muun muassa muut sairaudet, stressi tai huolitaipumus. Unettomuudelle voi olla monta syytä, jotka voivat johtua ulkoisista tekijöistä tai vaikkapa perintötekijöistä.
– Suomalaiset juovat eniten maailmassa kahvia, mutta maassa podetaan myös paljon uniongelmia. Nämä asiat ovat varmasti kytköksissä toisiinsa. Iltakahvista kannattaa siis luopua ja juoda päivän viimeinen kahvikuppi jo iltapäivästä, Lahtinen vinkkaa.
Unihoitajat Lahtinen ja Anne-Mari Sinisalo ovat tänä vuonna vetäneet vuorotellen yhteensä jo 5–6 uniryhmää. Yhteen ryhmään on osallistunut 2–7 nuorta tai aikuista. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Unikoulusta voi olla apua, vaikka söisi nukahtamis- tai unilääkkeitä.
– Ryhmäläisillä on ollut vaikeuksia nukahtamisessa tai unen ylläpitämisessä ja he ovat esimerkiksi heräilleet toistuvasti keskellä yötä. Unikoulun potilaina on ollut sekä miehiä että naisia. Suurin osa ryhmäläisistä kokee saaneensa apua unikoulusta, ja he huomaavat, että esimerkiksi päiväväsymyksen tunne tai yöheräämisten määrä on vähentynyt, myös lähihoitajana työskentelevä Sinisalo toteaa.
Uniryhmissä keskustellaan ja pohditaan yhdessä esiin nousevia kysymyksiä sekä jaetaan kokemuksia. Ryhmän tärkein työkalu on kuitenkin unityökirja, josta valitaan omaa unitilannetta tukevia harjoituksia.
– Unipäiväkirjaa täytetään aina seuraavaan tapaamisen asti ja sen jälkeen tarkastellaan sitä, mitkä tekijät ovat sillä aikajaksolla vaikuttaneet unettomuuteen. Yhteistä ryhmäläisille on tähän mennessä ollut se, että he ovat hyvin motivoituneita unityökirjan täyttäjiä. He ovat pitkään painineet uniongelmien kanssa, kunnes ovat vihdoin ottaneet sen puheeksi ja nyt he saavatkin unettomuuteen apua, Lahtinen kertoo.
Vinkit parempaan uneen
Herää joka päivä samaan aikaan.
Oleile aamupäivisin valoisassa ympäristössä.
Vietä vuoteessa vain se aika, jonka nukut.
Älä lue kirjaa, katso elokuvia tai selaa puhelinta sängyssä.
Älä yritä nukahtaa väkisin, jos et vielä puolen tunnin jälkeen ole nukahtanut, nouse ylös.
Ole päivän aikana fyysisesti aktiivinen, jotta elimistöön kertyisi riittävästi unipainetta.
Vältä raskasta liikuntaa juuri ennen nukkumaan menoa.
Jos olet päivällä väsynyt, tee rentoutumisharjoitus tai nuku 20 minuutin päiväunet.
Vältä turhaa kiirettä päivän aikana.
Jätä iltakahvi juomatta.
Huolehdi, että makuuhuoneesi on viileä, hiljainen ja pimeä.
Älä nuku liikaa tai liian vähän.
Lähde: Unikoulu
Unen tuloa ei voi pakottaa
Vuorotellen on kylmä ja kuuma. Pää on täynnä ajatuksia ja hoidettavia asioita. Sekin pitäisi muistaa huomenna tehdä ja soittaa sille. Miksi muuten menin kolme vuotta sitten sanomaan siinä tilanteessa niin? Ja ne pyykit jäivät sittenkin ulos narulle. Yhtäkkiä viikko sitten nähdyn elokuvan juoni alkaa pyöriä mielessä – miten ihmeessä siitä unen päästä saisi kiinni, jos pää on täynnä muita asioita?
Unihoitajat Johanna Lahtinen ja Anne-Mari Sinisalo kertovat, että ennen nukahtamista kannattaa esimerkiksi tehdä rentoutusharjoitus, jos tuntuu siltä, että pää on täynnä ajatuksia, eikä malttaisi keskittyä.
– Kannattaa siis rauhoittaa ilta-aika turhilta ärsykkeiltä. Unen tuloa ei voi pakottaa, joten jos puolen tunnin jälkeen on yhä hereillä sängyssä, kannattaa nousta ylös ja tehdä jotakin muuta, Lahtinen kertoo.
Päivän työt ja harrastukset pitäisi järjestää niin, että ne muodostavat elimistölle unipainetta. Yksinkertaistettuna aivoja ja kehoa pitäisi päivän aikana rasittaa niin paljon, että keho tarvitsee unta. Silloin myös nukahtaminen helpottuu.
– Nukkumisen opetteluun ei ole olemassa oikoteitä, vaan se tehdään pienin tavoittein ja pienin askelin, Lahtinen toteaa.
Jotkut heräävät yöllä murehtimaan asioita ja silloin kannattaa ottaa käyttöön huolipäiväkirja, johon kirjaa ylös yöllä pohdituttaneet asiat.
– Moni pitää itsensä päiväsaikaan niin kiireisenä, ettei ehdi pysähtyä miettimään asioita. Silloin huolet ja murheet nousevat alitajunnasta esiin yöaikaan, Sinisalo huomauttaa.
Monet vuorotyöläiset kärsivät unettomuudesta ja ilta- tai yövuoron jälkeen voi olla vaikeuksia nukahtaa. Keho voi olla ylivireystilassa ja samalla työpäivän energialla esimerkiksi siivotaan kotona yömyöhään.
– Vuorotyöntekijöiden pitäisi säännöllistää elämänrytminsä niin pitkälle kuin mahdollista. Siirtyminen eri vuorojen välillä on haastavaa, Sinisalo toteaa.
