Kustavi
Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko avattiin Kustavissa Tuulentuvalla eilen. Tapahtuma järjestetään hybridi-tapahtumana. Osa luennoista julkaistaan verkossa, mutta näytelmistä ja avajaispäivän ohjelmistosta nautitaan paikan päällä Kustavissa.
Tämän vuoden teemana on Pyhä. Teemaa lähestytään monipuolisesti tieteen ja taiteen keinoin.
– Idea teemasta syntyi muutama vuosi sitten, kun keskustelin kirjallisuusviikon vakikävijän kanssa Kilven käsityksestä pyhästä. Itselleni Kilven pyhä avautuu ajallisuuden ja sukupolvien ketjujen kautta sekä hänen luontokuvauksessaan, jossa luonto on kärsivän ihmisen lohduttaja, sanoi tapahtuman taiteellinen johtaja, käsikirjoittaja-ohjaaja Anni Mikkelsson.
Avajaisissa Finlandia-palkittu kirjailija Anni Kytömäki käsitteli pyhä-teemaa juhlapuheessaan. Hän arvioi, ettei sanaa voi määritellä niin, että kaikki olisivat siitä yhtä mieltä.
Suomessa pyhyyttä on koettu luonnossa, puissa, vuorissa ja metsissä. Kytömäki kertoi, miten hän oli tutkinut vanhoja karttoja selvittääkseen paikkojen nimien kautta, minkälaisia paikkoja ihmiset ovat aikoinaan pitäneet pyhiä. Kartoista löytyi 729 paikkaa, joiden nimeen liittyi sana pyhä.
Pyhä-nimiä on vielä tätä enemmänkin, Kytömäki löysi arkistoista 1315 pyhä-nimeä.
– Pyhä on alkujaan tarkoittanut rajaa. Pyhä on alue, joka on erotettu jostain, Kytömäki selvitti puheessaan sanan alkuperää.
Pyhä on liittynyt myös selittämättömään. Sellaisia hetkiä Kytömäki kertoi kokeneensa itsekin luonnossa.
– Olen kokenut outoja oloja jyrkän kallion äärellä, kun sydän lyö tiheämmin. Se on se vissi humaus, josta kirjailija Volter Kilpikin puhuu.
Kytömäki arveli, että pyhä on paikka, joka koskettaa aina ja ketä tahansa. Kirjailija korosti luonnon merkitystä pyhyyden säilymisessä. Metsät ovat säilyneet, koska ne ovat olleet pyhiä, metsiä on kunnioitettu ja pelätty.
Kirjailija on huolissaan ihmisten luontosuhteen rapautumisesta, miten luontoa on alettu kohdella varomattomasti kuin me ihmiset olisimme luomakunnan kruunuja.
– Luonnon kirjon väheneminen johtaa siihen, että esimerkiksi erilaiset taudit voivat levitä arvaamattomasti kuten on nähty, hän esitti esimerkin, mihin luonnon kunnioituksen rapautuminen johtaa.
Kytömäki esitti tutkimustuloksen, jonka mukaan noin 40 prosenttia kunnioittaa luontoa. Hän toivoi, että prosentti kasvaisi sataan.
– Jos sata prosenttia ihmisistä pitää luontoa pyhänä, meillä ei ole hätää. Pyhyys ei katoa.
Turun yliopiston kirjaston informaatikko Tanja Vienonen muistutti avajaisissa kirjailija Volter Kilven merkityksestä myös kirjastojen kehityksessä.
– Hän teki merkittävän uran kirjastoissa ja erityisesti ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana Turun yliopiston kirjastossa.
Vienosen mukaa Kilpi rakensi kirjastoon muun muassa tietokannan, joka on joissain kirjastoissa käytössä yhä.
– Volter-tietokanta on luokitukseltaan niin joustava ja toimiva. Kilpi vakiinnutti yliopiston kirjaston toiminnan, hän kiteytti.
Fakta
Tapahtumia ja etäluentoja
Volter Kilpi -viikkoa vietetään 14.–18.7. Kirjallisuusviikolla nähdään tuttuun tapaan laaja kattaus Kilpi-dramatisointeja. Ohjelmistossa nähdään Mikkelssonin ohjaamat Merimiehen leski ja Filadelfian prinsessa, sekä Juha Hurmeen ohjaama, klassikoksi muodostunut Albatrossin tarina. Ensi-iltansa Kustavissa saa myös Kilven esikoisteokseen pohjautuva Teatteriseurueen Bathseba – minun kuuma haluni.
Kirjallisuusviikolla nähdään myös uuden polven teatteritaiteilijoita, jotka lähestyvät pyhä-teemaa raikkaalla otteella. Ilmastokirkko-kollektiivin esitys Corpus Crisis kuvittelee maailman, jossa ekologiset kriisit ja kansalaisliikkeiden nousu ovat muuttaneet yhteiskunnan ja talouden suuntaa.
