Älä tapa ukkoetanaa

0
Ukkoetana sekoitetaan helposti espanjansiruetanaan. Se on harmiton Suomen luonnon alkuperäislaji.

On taas se aika, kun puutarhoista etsitään silmä kovana “tappajaetanoita”. Hurjan liikanimen saanut laji on espanjansiruetana, joka on levinnyt ympäri Eurooppaa maansiirtojen ja kasvien mukana.

Massoina esiintyvä espanjansiruetana ei tapa ketää, mutta voi aiheuttaa harmia popsimalla koko keittiöpuutarhan parempiin suihin. Kukkapenkki maistuu jälkiruoaksi. Ikävä kyllä viha vieraslajia kohtaan voi helposti muuttua valikoimattomaksi tappamiseksi.

Tappajaetanajahdin uhriksi joutuvat etenkin Suomen luonnon kaksi kookkainta etanalajia, ukkoetana ja pantterietana. Ne ovat vielä siruetanaakin suurempia ja hämäävän vaihtelevan värisiä.

Varmoja tuntomerkkejä kuitenkin löytyy etanan rakenteesta. Ehkä selkein on ukko- ja pantterietanan häntäpäätä koristava matala harjanne. Espanjansiruetanan takaruumis on tasaisen lieriönmallinen.

Ukkoetana elää pääasiassa metsissä, mutta saattaa etenkin sadesäällä harhailla pihamaillekin. Harvinaisempi pantterietana on kulttuuriympäristöjen, kuten puistojen, asukki, joten sen voi elinalueellaan useinkin löytää samoilta paikoilta kuin espanjansiruetanan.

Ukko- ja pantterietanat kuuluvat Suomen alkuperäislajistoon ja ovat ihmisille ja viljelyksille harmittomia. Ne syövät enimmäkseen lahoavaa kasviainesta ja raatoja, eivätkä esiinny suurina massoina kuten siruetanat. Niitä ei ole siis tarvetta tappaa: ne ovat osa luonnon siivouspartiota.

Espanjansiruetanoiden tappaminen voi olla tarpeen keittiöpuutarhan tai muiden istutusten suojelemiseksi. Silloinkin täytyy muistaa, että etanat eivät tee tuhoja ilkeyttään, ja koska niillä on varsin kehittynyt hermosto, on syytä olettaa että ne tuntevat kipua.

Etanatkin on siis syytä lopettaa mahdollisimman kivuttomasti.

Niiden tapauksessa pään katkaiseminen ei ole yhtä tehokas tapa kuin selkärankaisilla, sillä etanoiden rakenne on erilainen. Vastaava konsti on sen sijaan pään leikkaaminen halki pituussuunnassa tuntosarvien välistä: etanan aivot ovat donitsinmuotoiset, ja tämä toimenpide leikkaa ne kahtia.

Lopetuskonstiksi usein suositellaan myös pudottamista yksitellen kiehuvaan veteen. Vielä ei tiedetä, kuinka pitkään niillä kestää menettää tajuntansa vaikkapa kattilassa, mutta ainakin voimme olla olemassa olevan tiedon varassa aiheuttamatta enempää kärsimystä kuin on pakko.

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here