– Kaikkien hälytystehtävien määrät ovat pysyneet vuoden takaisella tasolla, Lounais-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Maria Hoikkala kertoo.
Lounais-Suomen poliisilla on keskimäärin 331 tehtävää päivässä. Yksi rikosilmoitus kirjoitetaan noin joka kymmenes minuutti.
Lounais-Suomen poliisilaitoksen 773 poliisia, 31 poliisiopiskelijaa ja 157 muuta henkilöstön jäsentä ovat jo nyt täystyöllistettyjä.
Poliisi on aloittanut sopeuttamistarkastelun, sillä poliisin valtakunnallisesta vuoden 2022 budjetista puuttuu 35 miljoonaa euroa. Se vastaa käytännössä 450 poliisia. Lounais-Suomen poliisilaitoksen osuus on noin kymmenen prosenttia, joten alueella vähennys olisi 45 poliisia.
Poliisien määrä on jo nyt suhteessa vähäisempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka määrä on lievästi kasvanut.
– Yhdenmukaiset poliisipalvelut heikkenevät, poliisin läsnäolo ja näkyvyys vähenevät, kyky osallistua paikallisten turvallisuusongelmien ratkaisemiseen heikkenee ja toimintavalmiusaika pitenee, poliisipäällikkö Risto Lammi luettelee mahdollisia vaikutuksia.
Myös rikosten tutkinta-aika pitenee, liikennevalvonta vähenee ja lupien käsittelyajat pitenevät.
Lammi ja Hoikkala korostavat, että poliisitoimintaa ei haluta heikentää, mutta poliisi on varsin hankala syksyn edessä.
– Tiedän, että moni poliisi on harkinnut alan vaihtoa, Lammi kertoo.
Lammi korostaa ennaltaestävämpää toimintaperiaatetta. Jos toiminta heikkenee, syrjäytyminen ja päihteet ovat entistä suuremmassa roolissa.
Vaarana on myös, että luottamus poliisitoimintaa kohtaan vähenee. Yksittäisiä tukalia tilanteita esiintyi viime kesänä Satakunnassa.
– On jo ollut heikkoja signaaleja. Poliiseja on piiritetty ja käyttäytyminen on uhkaavaa, Lammi kertoo.
Lounais-Suomessa ei ole havaittu jengiytymistä ja poliisi on vahvasti läsnä tietyissä lähiöissä Turussa.
Sen sijaan ylinopeudet ja perheväkivalta ovat lisääntyneet. Liikennekuolemat ovat olleet kuitenkin laskussa.
Rikoslakirikosten määrät ovat laskeneet tammi-heinäkuun aikana, pois lukien seksuaalirikokset.
Hoikkala huomauttaa, että tapausmääriä ei kannata tuijottaa liian tarkasti, sillä samalla henkilöllä voi olla useampia tapauksia, esimerkiksi netissä tehtyjä rikoksia.
Huumausainerikokset ovat vähentyneet, mutta rattijuopumuksista noin puolet on huumerattijuopumuksia. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat kasvaneet hieman vuoden takaisesta.
– Lupamäärien haut ovat uudelleen kasvussa koronan jälkeen. Jonotusajat asemilla ovat kasvaneet, Hoikkala kertoo.
Koulukiusaamista pyritään ehkäisemään ennalta
Lounais-Suomen poliisilaitoksen virtuaalisessa seminaarissa ääneen pääsivät myös Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma ja Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio .
Vainio nosti esille koulukiusaamisen ja maahanmuuton. Uudessakaupungissa on tehty koulukiusaamisesta myös valtuustoaloite.
– Meillä on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi kaupungissa. Netin ja somemaailman myötä valvonta on hankalampaa. Kiusaaminen on saanut jopa rajuja muotoja. Puuttuminen on vaikeaa, ja resurssit ovat rajalliset, Vainio kertoo.
Aina edes rangaistustoimenpiteet eivät auta, vaan pitäisi satsata enemmän ennaltaehkäisevään työhön.
Apulaispoliisipäällikkö Maria Hoikkala kertoo, että ennaltaestävän toiminnan työhön ollaan satsaamassa uuden yksikön perustamisella.
Lounais-Suomessa on pidetty virtuaalioppitunteja somessa käyttäytymisestä ja vastaava tilaisuus on edessä syksyllä.
Viestintäpäällikkö Anna Saarenoja korostaa, että vaikka sähköisiä keinoja parannetaan, ei se kokonaan korvaa kasvokkain tehtävää työtä.
Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää myös maahanmuuttajien sopeutumisessa Uuteenkaupunkiin.
– Eriytymistä pitää ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa ennen ongelmia, joihin se voi johtaa, Vainio sanoo.
Vainio peräänkuuluttaa ennemmin avoimuutta kuin henkisiä muureja. Uudessakaupungissa ulkomaalaisten osuus on jo 7 prosenttia ja joka kolmas lapsi syntyy ulkomaalaistaustaiseen perheeseen.
On myös muodostunut kaupunginosa, johon maahanmuuttajat hakeutuvat.
– Uudessakaupungissa on 850 kaupungin vuokra-asuntoa, joka antaa mahdollisuuden sijoittua eri puolille, mutta monet haluavat Hakametsään.
Poliisipäällikkö Risto Lammi kertoo, että poliisi on huomannut eri kulttuureissa erilaisia odotuksia viranomaistoimintaan ja myös turvallisuuskäytännöt ovat erilaisia.
Hän korostaa sovinnollisuuden, ennaltaehkäisyn, moniviranomaistoiminnan ja kaupungin kanssa kontaktoinnin roolia.
– On arvokasta, että Uudessakaupungissa on perimätietoa työperäisestä maahanmuutosta, Lammi toteaa.
Vainio muistuttaa, että näkyvissä on myös toisenlaista, huolestuttavaa suuntaa.
– On myös ikäviä lieveilmiöitä, kuten rasistisia tarroja valopylväissä.